Vika kerta kurssia, meillä jäi yksi kerta väliin eli 4 kertaa oli tätä kurssia meillä yhteensä.
Otettiin ensin kaavio ilman koiraa. Vaikeaa :D Ja sitten koiran kanssa.
Ilmoittautumisessa Maro olisi moikannut tuomarin... Mutta asettui se sitten. Kun odoteltiin omaa vuoroa toisen mennessä makaamaan, ei muistettu urheilullista asentoa (ohjaaja) eikä kontaktia (Maro).
Seuraaminen hihnassa oli hieman päiväkävelyä. Olin jäykkä ja jännittynyt, Maro taas kiinnostunut kentän tapahtumista. Henkilöryhmä meni hyvin. Vapaana oli hieman parempi fiilis ja molemmilla meni paremmin. Paitsi Maro pomppi kolmella jalalla. Jäävissä meni ensin istumisen maihin, joten vaihdettiin käsky jättökäskyyn. Maahanmeno ja luoksetulo nappisuoritukset (muistakseni).
Paikallamakuussa pää laski ja nousi. Meidän parilla tuntui kestävän ikuisuus, joten kävin jossakin välissä vapauttamassa Maron. Tassut olivat miten sattuu, asento lonkalla ja tosiaan pään asento miten milloinkin.
Ja näillä eväillä kokeeseen.... :/ Muut kehuivat Maroa ja olisivat ikionnellisia jos oma koira tekisi yhtä hyvin. No, mua lievästi otti päähän, kun meidän seuraaminen on palannut pomppimiseen ja paikkamakuu on aivan kuten ennenkin. Mutta en ennen bh:ta kykene muuttamaan tätä, kuten arvelinkin. Ja toko SM lähestyy. Ei oikein huvita lähteä Pieksämäelle pomppimaan. No, yritetään kokeen jälkeen taas hinkuttaa, nyt mennään kokonaisuuden voimin.
Parasta oli tänäään se, että louskuturpa oli lähes täysin hiljaa :) Huonoa se, että tärisi autossa. Ei koko aikaa, mutta joku komensi omaa koiraansa jostain, ja ehkä siksi oli tärisevä, kun kävin autolla palkkaamassa. Mutta jatketaan harjoituksia, positiivisin menetelmin (Marolle on kerran ulkopuolinen ihminen ärjäissyt autossa huutamisesta ja kerran olen laittanut typeränä sille sitruunapannan kaulaan autoon, ja herkkäsielua ehkä nämä tapahtumat ovat jääneet ahdistamaan???).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti