Hakua

Teknopoliksella. Marolle kolme hajunhakua (kaksi maalimiestä, Katri ja Sanni), matka n. 30-40 metriä. Ihan kivasti meni, palkkana lihamureke ja narupallot. Nyt annoin itse sille makupaloja, kun otin sen kiinni. Ensi kerralla otetaan Maron kanssa piilolta kaksi maalimiestä hajunhaulla, niin saadaan matkaa lisättyä sinne 50 metriin.

Kisapaikalla ja rannallakin

Käytiin Maron kanssa katsomassa tokokisoja dobbereitten kentällä. Olisi mennyt ainakin kaksi kertaa kehään, jos ei olisi ollut remmissä. Maro halusi totella luoksetulokäskyä ja noutaa kapulan. Pitäisi taas ryhdistäytyä tokon treenaamisen kanssa. Tavattiin kisapaikalla Paavo- ja Hope-bordercolliet, kymmenkuiset, jotka myös totuttelivat kisatunnelmaan. Hope oli upeasti tolpassakin kiinni ja hiljaa (ehkä mekin joskus kyetään, siinä tavoitetta). Paavo ja Hope treenasivat häiriökontaktia, meitä pyydettiin mukaan. Mutta eihän Maro noloa kyllä varsinaisesti osaa kontaktia, siispä sitä treenaamaan. Ja sitten voidaan mekin ottaa häiriökontaktia. Hopen omistaja kehui, että Maro olisi hienon kokoinen uros agilitya ajatellen. Hienosti Maro jaksoi hengailla kisapaikalla, ja rentoutuikin olemaan tekemättä mitään. Mutta käsien taputus palkittaville koirakoille sai aikaan hullu-Maron esiintulon... Se ajatteli että nyt hommiin ja syöksyi kuin suojelukoira päälle mun kättä puremaan. Hmmm... sitä lajia emme ala harrastamaan, joten tämä tapa saisi Marolta jäädä pois.

Eilen harjoiteltiin tassujen kastelemista veteen. Heittelin ihan rannalle keppiä (yleensä en koskaan heitä Marolle keppiä, mutta kun ei lelua tullut mukaan). Maroa PELOTTI se vesi, mutta rohkeni sitten kuitenkin kastamaan tassut, kun halusi kepin niin kovasti. Vielä on matkaa uimiseen, mutta kylläpä poika jo tästä innostui. Ehkä ensi kesänä?

Hakua

Käytiin bortsuporukan kanssa pienissä hakutreeneissä Landbossa. Sateinen ilma, sieniä ei näkynyt yhtä paljon kuin viimeksi, mutta sain treenien jälkeen poimittua mukavan satsin.

Maro sai kaksi maalimiestä, yksi kummallakin puolella keskilinjaa. Matka n. 30-40 m (mä oon niin huono näissä etäisyyksissä). Hajunhaku molemmista, ok meni. Palkkana lihamureke ja narupallot. Ehkä olisin voinut valita linjat piiloille paremmin. Sitä myös mietin, että miten olisi paras pyydystää otus maalimiehen luota, sen mielestä leikin loppu on kuitenkin vähän kurjaa ja välttelee kiinniottoa.

Käytiin vielä Katin luona kyläilemässä, Maro leikki Sennan ja Keyn kanssa. Vauhtia riitti.

Tokoa

Maro pääsi tokoilemaan dobbereitten kentälle. Hieman ollaan laiskasti treenailtu tokoa viime aikoina, kun nuo maastolajit alkavat viehättää enemmän. Tein hienon treenisuunnitelman, mutta jouduinkin luopumaan siitä, koska kentällä oli treenit menossa.

Odoteltiin Maron kanssa siinä kentän reunalla ja palkkailin sitä namilla kun meni maahan. Maro tarjosi itse pään laittamista maahan, ja siitä kehuin ja sanoin rauhoittumissanaa. Yhden kerran innostui haukkumaan suorittavalle koiralle, mutta lopetti kiellosta.

Meidät pyydettiin sitten mukaan treenaamaan ja uskaltauduttiin jopa paikkamakuuriviin! Tosin reunaan hieman etäämmälle muista. Marosta se makaaminen oli tyhmää ensin. Palkkasin nameilla ja se laittoi päätä maahan ja alkoi vinkumaan ja kiemurtelemaan. Onneksi älysin sitten muuttaa taktiikkaa ja palkkasin lelulla n. 15 s. pätkiä. Johan muuttui poika toivotunlaiseksi!

Otettiin sitten perusasentoja, eteenistumisia ja liikkeestä maahanmenoja, paikkaistumista, seuraamista ja yksi vauhtiluoksetulokin. Maro oli VILLI! Ihan mieletön tekemisen meininki. Kentällä suoritti useampi koira liikkeitä yhtäaikaa, mutta hienosti Maronen keskittyi meidän juttuihin (pidin sen varmuuden vuoksi remmissä ettei leluralli häiritsisi muita koiria). Ihan lopuksi alkoivat noutavat ja hyppyjä suorittavat koirat kiinnostaa, ehkä treenasin sitten liian kauan.

Hakua ja jälkeä

Eilen pihajälki taas. Maro oli niin pätevä, ettei mitään mainitsemista ole :) Ilmaisee purkit hienosti menemällä maahan.

Tänään hakutreenit Landbossa. Metsä täynnä sieniä ja ilma kaunis! Marolle kolme maalimiestä hajunhaulla. Matka n. 30-40 m. 1. ja 3. namit + lelut, 2. namit. Näissäkään ei mainittavaa, meni oikein toivotulla tavalla. Yksi maalimies umpipiilossa (jossa pressukatto raollaan), Maro ei ollut jännittänyt piiloa.

Lopuksi Maro sai leikkiä Demo-veljen kanssa. Aika vauhdikasta menoa ja vaarallisia tilanteita...

Maro jäljestää (ja nosti jalkaa!), Sagalle hermolepoa

Maro sai märälle nurtsille jäljen. Tein sen taas itse. Askeleet lähellä toisiaan, namit vain rasiassa. Yhteensä kolme rasiaa, askelia en laskenut mutta sopivasti... Tultiin vinosti jäljelle ja Maro lähti näin oikeaan suuntaan. Nenä ei irronnut maasta ja rasiat löytyivät helposti :) Maro oli rauhallinen ja tarkka, ei kaahottanut yhtään. JEE!!! Sen jälkeen vähän heiteltiin tennispalloa pihalla (liikkeestä seisomisen alkeita).

Maro nosti tänään ensimmäistä kertaa jalkaa lenkillä.

Saga joutui nyt hermolevolle. Yritän vähentää sen elämän stressitekijöitä ja pitää sitä jonkin aikaa oikeasti levossa. Se on kovin stressaantunut. Ei leikitä/treenata Maron kanssa sen nähden tai leikitä kissan kanssa, vissykoneesta puhumattakaan. Avainjuttu sai miettimään, että aloittaisin molempien kanssa ne esinetreenit. Kun vaan saisi aikaa siihen. Eikä tuo vesisadekaan houkuttele.

Ihana Saga!

Pakko vielä mainita tästä päivästä, että iltalenkillä pudotin avaimet tuonne heinikkoon. Ja pimeetä oli. Ei hätää, Sagalle vaan vinkki että avaimet tippui. Ei mennyt tytöllä kauaa, kun ne oli sieltä haettu, huh. Onneksi on joskus tullut huvin vuoksi opetettua sille, mitä tarkoittaa kun jotakin tippuu: mene jälkiä pitkin ja hae se mitä tippui. Hyvä hyvä Saga <3

Tokoa

Maro sai tokotreenit tänään dobbereitten kentällä, kiitos Nova avusta ja vinkeistä!

1) Rauhoittuminen
2) Seuraaminen
3) Paikkaistuminen
4) Nouto
5) Liikkeestä seisominen

Ensin Maro oli tolpassa kiinni, aika rauhallisena (muita koiria ei kentällä). Sitten paikalle saapui sakemanni, joka pelotti Maroa (Marolla on selvästi tullut murrosikä/mörköikä). Pidin Maroa remmissä. Kun se haukkui, vein sen pois kentältä mökin taakse. Tehtiin näin muutaman kerran. En ota valjaista kiinni, koska selvästi pelkää että saa niskapöllyä. Palkkasin makupaloilla, kun Maro oli nätisti. Sitten tehtiin rauhoittumista Canis-lehden tyyliin eli kun Maro asettui makuulle ilman käskyä rauhallisena, virittelysana (otetaan treenit) ja ensimmäinen treenattava asia ja sen jälkeen uudestaan rauhoittuminen. Aluksi riittää pelkkä maahanmeno, myöhemmin aikaa mukaan. Nyt kun Maro on selvästi epävarmassa iässä, vältetään pahoja häiriöitä ja otetaan enemmän itseksemme treenejä.

Tuire Kaimion mukaan pelkäävää koiraa ei saa kieltää (tein näin tyhmänä perjantaina, kun haukkui kalastajalle...). Tänään Maro pelkäsi lenkillä sotaa leikkiviä pikkupoikia, mutta kun pääsi tekemään tuttavuutta, havaitsi etteivät ne olleetkaan pelottavia :)

Seuraamista otettiin namilla (lihapullat ja broilerin sydämet, kiitos Nova sydämistä :) ) Namit maistuivat ihan hyvin.

Paikkaistumista otettiin ensin namilla, Maro alkoi ottamaan häiriötä sakemannista sekä oli vähän tylsistyneen näköinen. Vaihdoin leluun, ja kivasti meni, lelu oli Maron edessä ja vapautin sen siihen.

Vauhtinouto Sagan ohjatun kapulalla. Vähän ruma nosto, muuten ok. Vielä en puutu noihin nostoihin, ehkä täytyy ottaa myöhemmin joku kiertämishomma, jos ei nosta kauniisti?

Liikkeestä seisomista otettiin toista kertaa. Liikkeestä makuu jätetään nyt hautumaan, se sujuu toivotulla tavalla. Ehkä vähän huono oli ottaa tätä seisomista nyt lopuksi, koska Maro oli väsynyt jo mutta kiinnostui kuitenkin tennispalloista. Näitä tehdään tennispalloheitoilla jonkin aikaa. Aiemmin Maro ei tykännyt näistä palloista yhtään, mutta onneksi jo tykkää.

Mitä muuta? Maro on alkanut treenaamaan kosketusalustaa kotona ja ulkona tolpan kiertämistä. Mietin, että kannattaako se opettaa kiertämään molempiin suuntiin vai vaan toiseen?

Tokoa (tai jotain sen tapaista?)

Käytiin vierailemassa lappalaiskoirien treeneissä Tuomarinkylässä.

Maro oli ihan mahdoton Maro! Sillä varmaan pukkaa jotain murkkuikää, en tiedä?? Vielä Maro ei nosta jalkaa, mutta on hirmu kiinnostunut hajuista. Ajattelin jatkaa hiljaaolotreeniä kuten aiemmin aloitettiin, että saa palkkaa kun on hiljaa. Mutta ei se noin onnistu. Maro ei tästäkään harjoittelusta tunnu tajuavan, ja mä tulen niin huonolle tuulelle kun se haukkua louskuttaa. Lisäksi mentiin takapakkia luoksetulon kiinnipitämisen kanssa, haukkui taas eikä tajunnut mitään. Lisäksi Maro puri mua aika napakasti (leikillään) ja rallatteli totutusti menemään. Namitkin oli taas ihan blaah. Noh, miten tästä jatketaan? Vinkit otetaan vastaan.

Seuraavaksi keskitytään näihin:

1) Hiljaaolotreenit

- En sido Maroa vielä kiinni odottamaan enkä voi jättää oikein autoonkaan huutamaan. Eli tästä eteenpäin, olen sen lähellä ja saan sitä kiellettyäkin, jos haukkuu eikä koe tällöin kieltoa palkaksi. Mä luulen, ettei huutamista saisi päästää tapahtumaan ollenkaan. Tolpannokassa istumistreenejä tehdään myös ilman ulkopuolista häiriötä dobbereitten kentällä. Ehkei nyt hinguta häiriötreeneihin, ennen kuin tätä saadaan selvemmäksi. Ärsyttävää tämä ja tuli aika äkisti pahentuen tämä ongelma. Mä en halua tuosta huutavaa koiraa!

2) Paikallaolotreenit

Maro alkaa seuraavaksi tehotreenaamaan paikallaoloja, niin ehkä saadaan sitä malttia lisää. Eikä enää oteta ns. pentuluoksetuloa. Ainakaan toistaiseksi ei ole huutanut paikallaoloharjoituksissa, jos jotain positiivista pitää tähän mielentilaan hakea.

Hemmetti, kun joskus kaikki tuntuu vaikealta :( Välillä mietityttää, että enkö vienyt Maroa tarpeeksi kaikkialle, kun se oli pienempi, koska tuolla tavalla louskuttaa. Taitaa olla Sagan oppeja noudatettu kuitenkin :( Muutamasta kerrasta nämä tuntuvat oppimaan sen louskutuksen, niin kuin kaiken muunkin. Argh kun ottaa päähän.

Hakua

Maro sai hakutreenit tänään. Kolme maalimiestä hajunhaulla ja palkaksi namit ja lelut. Matka 15-20 m tai jotain sinnepäin. Ensimmäinen meni aika kivasti, seuraavan kanssa sähelsin lähettämällä koiran vinosti maalimiehelle, ja se taisi jäljestää maalimiehen luo. Kolmas ok. Nenää Maro kyllä käyttää tehokkaasti, nuuskuttaa koko ajan ilmaa ja maalimiesmotivaatiota löytyy. Piilolta poisraahaaminen ei nyt tuntunut kauheesti haittaavan, hyvin lähtee kun lähetetään.

Treenit herättivät kysymyksiä, että onko järkeä opettaa Maro juoksemaan hajuvanaa pitkin omia jälkiään. Vastaus on että en tiedä. Täytyy ottaa selvää. Vaikea laji.

Maro jäljestää ja Kassun hampaat

Ollaan otettu jälkiä nyt ilman nameja, ja aika hyvin poika pysyy jo jäljellä (parantamisen varaa on, mrrr). Edelleen tehdään ruoholla ja tähän asti olen tallonut itse kaikki jäljet. Vaihdoin namikasat purkkeihin ja Maro menee maahan kun löytää purkin. Ja janan alkeita ollaan otettu myös. En ole vielä täysin vakuuttunut tuleeko Marosta ikinä jälkikoiraa, mutta ainakin se tuntuu tykkäävän tästä.

Kassun hampaat putsattiin eilen :) Hammaskiveä oli jonkin verran, sekä ientulehdusta. Ei forleja ym. onneksi päällisin puolin havaittavissa.

Hakua

Marolle aika ex tempore treenit, olin meinannut pitää lepopäivän meille molemmille...

Vierailimme Tuusulan kennelkerhon ryhmässä, en voinut vastustaa kutsua. Mukana Maron velipoika, tsekkiläinen susikoira (mikä tämä rotu olikaan?), bokseri ja menestynyt hakukoira malinois Ara.

Maro otti kaksi maalimiestä. Molemmat oli tarkoitus ottaa hajunhaulla... Mutta koska Maro näki vahingossa ensimmäisen maalimiehen lähtevän, päätin päästää sen perään. Maalimies antoi ääniavun, vaikka ajattelin lähettää ihan "kylmiltään". Toisaalta tuskin tästä oli mitään haittaa, koska viime kerralla Maro oli vähän hämmentynyt. Hienosti Maro ampaisi maalimiehen luo. Sai lihapullat rasiasta, ja vetoleikin narupallolla. Seuraava maalimies piiloutui tällä välin toiselle puolelle rataa. Lähdettiin reippaasti ottamaan hajua, mutta tapahtui onnettomuus; Maron norskirulla jäi jalkaan kiinni ja hetki meni ennen kuin sain koiraparan pelastettua. Rullan olisi pitänyt irrota (paniikkilukko), mutta eipäs se irronnut. No ei Maro tästä lannistunut ja jatkettiin matkaa. Käytiin ihan vierestä ottamassa haju, en kuitenkaan ollut 100 % varma, oliko Marolla tarkka sijainti tiedossa. Vein sen n. 15 m kohti keskilinjaa ja siitä lähetys. Hienosti meni Maro-poika piilolle. Oli loikannut maalimiehen yli, mutta sitten kääntynyt takaisin. Sai lihapullat ja narupallon (!). Taas maalimiehen ohjeistus siis petti ja Maro lähti huitelemaan pallon kanssa. Neuvoin maalimiestä kutsumaan Maron takaisin vetoleikkiin, ja se sitten tulikin :)

Sellaiset treenit siis tänään :) Päätin, että Maro saa ruotsalaisen rullan. Ensi kerralla taas pelkkiä hajujuttuja.