Treenattavaa

Mietin, mitä voisin treenailla Maron kanssa. Taidetaan ottaa työn alle haisteleminen istumisessa. En halua lähteä tehottoman tuntuiselle huomautuslinjalle, ja koska tykkään aina vääntää vaikeamman kautta, aletaan treenaamaan tätä namiluopumisella. Eli ensin täällä kotona saa istua nami edessä, ja katsekontaktin jälkeen vapautus namiin. Sitten pidennän aikaa, sitten lisään häiriöt, matkan ja piilon. Ja välillä jätän namin pois, ja sanon jätä. Katsotaan auttaako tämä... Jos ottaa namin/laittaa nokan maahan, niin vien sen pois, en vaan huomauttele. Tätä ei voida vielä siis tehdä ryhmässä. Voisi myös tehdä apuohjaajan kanssa, joka antaa maahanmenokäskyjä. Marolle ei tunnu häiriöt olevan ongelma, tai ainakaan omatekemät leluhäiriöt. Tänään nakkasin piilosta tennispallon, ei tassukaan liikkunut.

Toinen, mikä menee työn alle, on kehääntulot. Aiemmin on saanut kävellä vierellä, mutta ei-kontaktissa. Tavallaan musta olisi ihan ok, että saisi katsella mihin tullaan. Mutta sitä nokkaa ei tartte laittaa maahan ja nuolla mattoa leuka väpättäen. Tätä pitää vielä miettiä. Myös palkkaamista ilman lelua treenataan, se onkin edennyt. Kokeessa tuli vain yksi hau :O eikä mua edes yritetty purra.

Aiomme myös treenailla off switch -treeniä, mikä on intervallitreeni mielentilan hallintaan. Maro ei kyllä ole kovin kiihkoilija, mutta eipä tästä kai ole haittakaan, että tulee tällaista mielentilatreeniä. Idea on siis, että koira tarjoaa rauhoittumista, mistä seuraa leikki, ja sitten taas rauhoittuminen ja taas leikki. Tässä ei ole ajatuksena pidentää rauhoittumisaikaa, vaan treenin pitäisi pysyä nopeana.

Tunnarissa voisi tuoda koiralle selkeyttä, että kapulat haistellaan aina tietyssä järjestyksessä? Tämä tosin vaikeutuu, koska erilaisia tunnarikuvioita on tulossa paljon. Testailin kuitenkin kotipihalla namin avulla. Maro tajusi mitä haluan, eli meni oikeaan reunaan, söi lihapullapalan ja siitä haisteli järjestyksessä kapulat, ja oman otti suuhun kun tuli kohdalle. Hmm...

Musta tuntuu, ettei mulla ole asiaa kisoihin vielä vuosiin. Mutta ei Marosta tule koskaan täydellistä, joten käydään nyt niissäkin huvin ja urheilun vuoksi.

Pentuetreffit tokoillen

Maron pentutreffit Lahdessa Aquility-hallilla. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle.

Maro aloitti ekalla vuorolla ruudulla. Mua jännitti niin muutin alkuperäistä suunnitelmaa aloittaa ohjatulla. Lisäksi Maro oli vähän ylivireinen.

Saatiin heti kättelyssä ihan uusi haaste aikaan. Merkki jäi vajaaksi :O No tätä tehotreenaamaan kotiin. Ruutu löytyi, mutta saimme noottia siitä, ettei Maro ole tarpeeksi takana. Maropa yllätti mut ja peruutti ruudun takareunaan käskyllä. Tehtiin myös sellainen harjoitus, että jätin Maron ruudun eteen ja se siitä korjasi ruutuun. Paikka ei kuitenkaan ollut täydellinen, vaikka ruudussa olikin. Loppuosa oli jees. Katselin, että aika moni teki leluruutuja. Me ei olla tehty pitkään aikaan, voisikin tehdä... miten me ollaan ne noin unohdettukin?

Tunnari. Maro taisi siirtää yhtä kapulaa mutta muuten varsin hieno, vaikka luulin, että väärää se tuo. Eipäs tuonutkaan, ja jopa laukkasi.

TAUKO.

Paikkaolot. Istumisia pari kappaletta ja makuu. Makuussa ennakoi PA mutta tajusi itse mokansa ja korjasi maihin. Hmmm... Kokeessa ei saisi korjailla. Tehtiin myös kaksi kertaa se uusi istumismakuuhässäkkä ja Maro oli pätevänä.

Maro sai aloittaa paikkaolojen jälkeen. Ohjattu. Sepäs oli kinkkinen. Ruutu oli vasemmalla kovana vetona, ja Elina vei kapulat ihan seinän viereen, eikä Maro huomannut oikeaa, mikä oli tarkoitus hakea. Kaikenlaista säätöä oli, ennen kuin saatiin onnistunut suoritus. Merkki oli vaikea, samoin tahtoi juosta vasemmalle ja keskelle. Kylläpä menikin huonosti. Elina kommentoi vaan, et ei ne aina onnistu, kun tuskastelin tätä.

Zetassa ajattelin ottaa esille istumisen ja seisomisen vaikean erottamisen (vaikka yritin valita käskysanatkin ihan eri kuuloiset). Kuulemma kuuntelutreenillä tästä voisi päästä yli. Voisi tehdä sellaista treeniä että kävelee vaan eteenpäin ja sanoo käskyjä ja apuohjaaja tarkistaa menikö oikein. Ja koira kävelee ihan perässä. Eli peruuttelua ei suositeltu vaan enempi siis et kävellään samaan suuntaan. Tarviin tähän avustajan siis. No itse liike menikin sitten ihan hyvin (S-I-M). Maro ei esittänyt edes pomppivaa kolmijalkaseuruutaan vaan enempi laahusti väljästi :O Kaikkea sitä... Ehkäpä jo treenaaminen painoi.

Oli mukavaa. Maron kanssa on kovin miellyttävä treenata. Mutta ei se edelleenkään ole satavarma, ei. Mutta ainakin sain ajatuksia tuleviin treeneihin taas.

Tokoilua

Ei olla muuta puuhattu kuin tokoa, ja sitäkin lähinnä kotona. Pari kertaa viime päivityksen jälkeen hallilla. Marolla on koepaikka 7.3. Kuopioon (huh huh) ja 15.3. Porvooseen. 100 % suoritusvarmuutta ei ole, ja aina joku liike hajoaa kun toinen alkaa sujumaan. Johtunee kouluttajasta enemmän kuin koirasta, esim. tunnaria olen sössinyt huolella. Yritämme päästä mahdollisimman moneen kokeeseen ennen elokuuta. Mahdollisuudet ykköseen ovat olemassa, mutta EVL on hankala luokka, joten saa nähdä. Blogin päivitys tahtoo tökkiä, en ole jaksanut laittaa treenejä ylös, ja treenit ovat tästä syystä olleet vähän vähemmän suunniteltuja. Tämä päivitys lähinnä ilmaisemaan, että elossa ollaan, ja treenaillaan se mitä pystytään (ikävä vanhaa treenikenttää). Kotikoirana Maro on kyllä mukava, vaikka treenit ovat harvinaisempaa herkkua.

Pentuna <3

Tokoa

Ollaan me vähäsen treenailtukin. Marolle tuli taukoa uuden hammasonnettomuuden kanssa (koppasi lapsen heittämän kiven). Tänään alkoi hallikausi Vuokkosilla. Meille uudet koirakot mukana. Tänään oli yksi juoksunarttukin (juoksu loppumassa). Treenattiin labbisuroksen parina toisella puolella kenttää.

Paikkaistumisia muutama kappale, samoin makuita. PA nousu vajaa, koska lelu edessä. Ekassa istumisessa toinen koira vähän ilmeisesti uhitteli (?) Marolle, mutta Maro ei onneksi siitä välittänyt vaan keskittyi edessä olevaan leluun.

Tunari x 2. Ei ihan kisamatkaa, mutta toinen kisamaisesti (eka matka lyhyempi ja palkka kesken tuonnin). Ok molemmat.

Seuraamista. Kontakti tahtoi putoilla, mutta ei pomppinut edes juostessa. Harjoiteltiin peruuttamistakin, se on vaikeaa :D Lähinnä se, ettei törmäillä tai en astu Maron varpaille.

Ohjattu matalan merkin kanssa. Vain oikea ja keskikapula tilanpuutteen takia. Ok. Ei se maailman nopein ole, mutta laukkaa ripeästi. Otin liikkurin kanssa kisamaisesti, tosin merkillä kehuin.

Jääviä peruutellen uutta liikettäkin silmällä pitäen. Maro kun ei osaa istumista luoksarin yhteydessä. Näistä vaikein olikin seisominen, koska siinä jäävissä on käsky jää. Ja näin päin Maron oli vaikea käsittää Jää-käskyä. Stop olisi toiminut :D

Treenitauko ja suht vieras ympäristö näkyi vilkuiluna seuraamisessa ja siinä, että selkeästi väsyi ja kotona onkin ollut väsynyttä poikaa. Mutta extreme häiriöstä huolimatta (juoksunarttu, paikkaistumisen ongelma, toisen koiran ojentaminen, vieraat ja haukkuvat koirat ja viereisen kentän agitreenit), Maro teki varsin hienosti hommia <3 <3

Tokoa

Tuusulassa, mukana Satu, Tuike ja Kata. Ihana syyspäivä, aurinkoista.

Maro treenasi ruutua, lähetys vasemmalle (kerrasta ok, taisin kyllä antaa pysähtyä itsenäisesti). Sitten ohjattua, oikea. Vapautus nostosta (ok). Sitten zetaa. Istuminen ei meinannut alkuun sieltä löytyä, mutta sitten se löytyi kuitenkin. Estenoutoa loivalla ja normaalilla esteellä, ok. Lopuksi otettiin vielä eteenmenoharjoituksia palloon. Ekalla kerralla lähti aika kaartaen, toinen parempi.

Tokoa

Heurekan nurtsilla. Mukana Key ja pikku-Tess <3

Paikkaistuminen. Se meni kivasti. Key teki makuun.

Paikkamakuu... Key teki istumisen. Pää nousi pari kertaa (ekan kerran, kun Kati käveli kohti Keytä?). Ensi kerralla, kun on mukana toinen koira, olen siis lähempänä. Kati vapautti Keyn leluun, ja silloin pää pysyi, mutta nousi, kun katsoi Keyn leikkimistä. Ei kuitenkaan vinkumisia tai muuta levotonta.

Seuraaminen... Huh että oli helteessä pitkä kaavio. Maro pysyi kohtalaisesti mukana, rytmi oli kadonnut. Ei ääniä, ei pomppuja, mutta kontakti irtosi koko ajan. Ensi kerralla siis treenataan, ei vaan kokeilla josko onnistuisi.

Tunnari. Voi pee. Luulin, että Marolla oli oikea vaikka se vaan nappasi jonkun. Ja tietty palkkasin. Sit harmistuin itselleni ja Maro paineistui. Otettiin ihan läheltä pari kertaa. Sitten toi oman. Harjoitusta, ensi kerralla ei koemaista (nytkään ei ollut täyttä matkaa).

Merkki liikkuroituna pari kertaa. Maro teki aika ok, on kuulemma alueen sisällä vielä, eikä mene takaa yli. Ohjattu, palkka vasemman nostosta, ok.

Ruutu. Ensin loppuosa liikkuroituna, hieno. Sitten merkin kautta lähetys ruutuun. Hieno (oli tosin oikeassa reunassa, mutta meni keskeltä sisään. Maro kuulemma kääntyi vain niin, että oli reunassa).

Loppuun vielä hinkattiin vähän noita kaukoja. Mä kun jossain välissä aattelin et me osattais ne. Paskat. Ne takajalat elää kyllä. Pitänee taas tehotreenailla tätä(kin).

Jälkeä, esineitä ja tokohumputtelua

Kävin pikaiseen lenkillä ja treenailemassa koirien kanssa keskenämme. Tein Marolle ja Sagalle pienet jäljet, ja molemmat saivat etsiä esineitä.

Maro aloitti esineillä. Talloin kaistaleen ensin, sitten vein takarajalle Maron nähden esineen (tai siis kävin vain piilottamassa sen sinne). Maro löysi ja palautti hyvin (pikkuinen sukka). Koska tämä kävi niin nopsaa, ahnehdin ja piilotin vielä kissanlelun aika taakse kuusen alle. Maro ei meinannut millään löytää sitä, sai käydä monta kertaa... Lopulta se löytyi, juuri kun itse meinasin luovuttaa. Saga sai yhden pehmonallen hakea, oikein hyvin meni.

Sagan pikkujälki, missä kuivaruokaa, meni oikein mallikkaasti. Lopussa kissanruokaa purkissa. Saga on hiiiidas ja tarkka jäljestäjä... :D Syö joka nappulan. Sagasta olisi voinut saada FH-koiran?? Harmittaa etten ole sen kanssa tehnyt.

Maron jälki vanhentui vähän päälle tunnin. Ei nameja. Maron tekniikka onkin sitten vauhdikkaampi. Aliarvioin taas koiran tekemällä ihan pikkuisen janan, josta Maro juoksi vauhdilla jäljen yli. Uudelleen otettiin ja meni rauhassa ja bongasi jäljen. Sitten mentiin sellainen ärsyttävä ryteikkö, johon vahingossa olin kävellyt heti alkuun. Ryteikön jälkeen keppi, jonka Maro toi kun olin itse vielä oksien keskellä... No siinä sitten yritettiin leikkiä. Sitten matka jatkui ja stoppasi, koska liina jäi kiinni puuhun, ja sen irroittamisessa meni oma aikansa. Maro jotenkin ahdistui siitä, ja kadotti jäljen ja poukkoili miten sattuu ja nosti jalkaansa. Meinasin, että lopetetaan siihen, mutta sitten se löysikin kepin, ja leikin jälkeen matka jatkui. Välillä tuntui ettei kyllä oltu yhtään jäljellä. Yhteensä neljä keppiä kuudesta löytyi. Noh, Maron puolustukseksi, ei kyllä olla treenattu :/ Taas sama huomio kuin aiemmin, PITEMPI JÄLKI!!!! No ensi kerralla sitten ;)

Muutamana iltana ollaan humputeltu tokoa, kyllä se onkin kivaa. Maro on hieno. Treenattavaa tosin riittää tokossakin. Kaukoissa maahan-seiso-istu -vaihdoissa seiso-istu ei ole ihan hyvä. Istu-seiso-istu menee ok. Tässä pitää nyt olla tarkkana. Luoksari on ikuinen ongelma kun mä en ole niihin stoppeihin tyytyväinen, eivät vaan ole riittävän napakat. Huomenna koitetaan uudelleen, ihan liikkurin kanssa.

Tokoa vesisateessa

En ole kaikkia meidän omia treenejä kirjannut, mutta tänään käytiin kisamaisessa harjoituksessa Sotungissa. Ihan vielä ei mennä kisoihin ;)

Maro oli alkuun hyvin levoton, vinkui ja haisteli maata. Paikkaistumisessa oli alkuun levoton, mutta pysyi istumassa koko 2 min, kerran oli nuuhkinut maata. Makuu meni penkin alle, koska nosti päätä koko ajan. Ei kuitenkaan ennakoinut alussa muiden käskyjä, jos jotain positiivista. Tärisi molemmissa. Liian vaikeaa siis vielä.

Eka kehä. Alkoi seuraamisella. Pomppi ja painoi, mutta kontakti pysyi koko ajan. Pientä epätarkkuutta sivuaskeleissa, ja aluksi vähän kommentoikin. Mutta kontakti pysyi yhtä vilkaisua lukuunottamatta hyvin, ja käännöksissä oli aika hyvin mukana. Liikkuri antoi arvosanan 7-8.

Sitten ohjattu, tämä olisi ollut 0. Maro lähti merkin yli aikomuksena mennä keskikapulalle. Pysähtyi kuitenkin (ehkä liian kaukana merkistä) ja juoksi siitä keskelle. Pysähtyi käskystä ja tuli pois. Otettiin uusiksi ja nyt teki ok. PA vino, palautus vino (oikea).

Sitten zeta. Maahan, seiso, istu. Maahan ok, seisomisessa kääntyi ympäri, istumisen seisoi... Ei siis hyvä tämäkään.

Kaukot. S-M-I-S-I-M. Kääntyi vinoon, mutta teki aika ok. Hätkähti kerran naapurikehän tapahtumista.

Luoksari. Normi-Maroa. Vinkui maassa, stoppi venyi ja maahankin meni ehkä viiveellä, Loppuosa hieno.

Hyppy. Tämä oli mielestäni kiva.

Ruutu. Lähti ja juoksi taas yli merkin, sitten juoksenteli pitkin kenttää, enkä muista enää montako toistoa otettiin että punainen ruutu löytyi. Lopulta päätyi sinne kuitenkin.

Tunnari. Teki hienon ja varman tunnarin, mutta koska en sanonut mitään, lähti hakemaan uutta :O Siis palautti eteen istumaan ja koska en reagoinut heti, tiputti ja lähti. Huokaus. Otettiin uusiksi ja nyt oli vähän epävarmuutta, siirteli vääriä, mutta toi oman. Palkkasin sitten vauhdista. Tässä tekisi mieli nyt hakata päätä seinään. Siis miten voin olla näin huono?!? Noh, treenataan.

Eli harjoitukset jatkuvat... Saatiin kommenttia, ettei Maro ole tyypillinen bordercollie, koska on niin iloinen. Mun hölmö humputtelija <3

Ja päivän tokot

Lenkin yhteydessä taas kentällä... Nyt treenikentällä hauska mudi, joka saatiin paikkamakuuseenkin mukaan.

Maro aloitti taas ohjatulla. Nyt oikea. Taas jouduttiin uusimaan huolimaton merkki, mutta nouto ok.

Sitten ruutua... Maro ei meinannut ensin juosta merkiltä ruutuun, oli ilmeisesti vielä hakemassa kapuloita :D Mutta lopulta tajusi idean. Ei ongelmia löytää ruudun paikkaa vaikka kuinka kaukaa.

Seuraamista. Ei pomppinut, mutta jotenkin taitaa aavistuksen poikittaa... :/

Kaukot. Auts, näissä tulee nyt paljon mokailuja. Palattava lähemmäs...

Paikkamakuu Sagan kanssa, pää nousi kerran ylös. Istuminen myös, se meni ok, vaikka jätössä meinasi mennä maahan. Tarkkana-käsky ei vielä toimi jätössä.

Lopuksi saatiin seuraa paikkamakuuseen, jätin Sagan kuitenkin tauolle. Maron pää pysyi tiukasti maassa, mutta en kuin käynyt piilossa. Ei ennakoinut vieruskaverin käskyistä, eikä häiriintynyt sen palkkaamisesta tai siitä, että vieras ihminen käveli ympäri. Silmät vain liikkuivat. Ei mitään tärinöitä tai ääniä.

Eilenkin tokoa

Eilenkin käväistiin kentällä. Aloitettiin ohjatulla. Nyt vasen meni tosi hienosti, mukana edelleen vain kaksi kapulaa, mistä syystä ei oikeaa reunaa ollenkaan. Mutta ei siis yrittänyt mennä keskelle ollenkaan. Merkki kyllä uusittiin kerran, koska Maro oli huolimaton ja tönäisi sen kumoon... Toka kerta ok.

Sitten otettiin seuraamista. Huokaus ja iso huokaus. Tämä ei ole meidän liike teknisesti ollenkaan, mutta hauskaahan se pomppiminen on.

Luoksari. Maro yrittää kyllä, mutta en pidä sen stopista, koska olen nähnyt parempiakin. Noh, en tiedä. Me ei tähdätä maajoukkueeseen vaan valiotitteliin. Ehkei kaikkea jaksa tahia?

Zeta. Olipa se lentoonlähdössä. Vikisi eikä pysynyt maassa... Asettui kuitenkin. Kaikki asennot teki ok.

Paikkaistuminen, olin aika kauan piilossa, ei ongelmaa.

Hyppynouto, nyt tokotyyliin ei ylikorkea ja kapula metallinen. Olisin antanut tästä itse 10 jos oltaisiin oltu kisassa.

Kaukot. Nyt matka vain noin 10 metriä ja hyvät, puhtaat vaihdot.

Eteenmeno palloon. Juoksi sellaisen banaanin :/

Meillä oli mukavat treenit Maron kanssa. Oikeesti... En voi käsittää sellaista aggressiivista koulutustapaa, mitä eilenkin pääsin hetken aikaa seuraamaan, kun kentälle tuli muita. Onhan se sekin, että tämän olisi tarkoitus olla mukava harrastus. Oma pää ei ainakaan kestä aggressiivista tapaa käsitellä koiraa. Tai siis, siitähän tulee itsekin pahalle tuulelle? Vähän samasta syystä mulla on ollut hirveän paha olla koko paimennusharrastuksen kanssa, kun en ole osannut olla muuta kuin aggressiivinen.

Mun maailman ihanin ja rakkain Mikko-kissa syntyi 21 vuotta sitten. Mun aprillikissani <3 Ikävä ei ehkä helpota koskaan?

Tokoa

Mitäs muutakaan me ehdittäis tekemään, eikä seuraa taaskaan... Maron kanssa kahdestaan.

Seuraaminen. Pitkä kaavio, kaikki tempot, käännökset, askelsiirtymät ym. Ei kauheesti valittamista, ehkä vähän perä aukes ulos. Kontakti ja keskittyminen hyvä, ei ääntelyä.

Paikallamakuu ja istuminen, lyhyet ajat. Ok.

Ruutu. Eka merkki, mistä ruutuun ja vapautus kesken matkan leluun ruudun takana. Sitten palkka merkistä, ja sitten vielä merkin kautta ruutuun, myös maahanmeno. Ok.

Ohjattu, keskikapula ja vasen. Ok.

90 cm hyppynouto. Heitin vinoon ja Maro karkasi... Ok molemmat hypyt, en uusinut.

Zeta, i-s-m. Palkka ensin ekasta asennosta, sitten kokonaan. Ok.

Eteenmeno pallolle.

Loppuun 20 x hau. Ok.

Tokoa

Omalla kentällä kolmistaan (taas). Ihana kevätpäivä.

Maro aloitti ruudun paikalla. Alkoi se alkukankeuden jälkeen löytymäänkin. Vielä pari EVL-tyyppistä perään.

Sitten ohjattua keskikapula ja toinen reuna mukana. Oikea taas hyvä, vasemman vuorossa meinasi mennä keskelle. Oli kuitenkin ohjattavissa vasemmalle. Otettiin uusiksi, ok.

Zeta. Istu, maahan, seiso. Saga jätti pissa-ansan matkalle, johon Maro lankesikin istumassa ja alkoi haistelemaan. Otettiin uudelleen, sitten ei välittänyt. Asennot teki oikein.

Luoksari. Hmm... pitäisi nähdä sivusta se stoppi tai laittaa merkit. Ensi kerralla siis merkit.

Kaukot. Epätarkkuutta. Ensi kerralla lähempää :/

Hyppynouto PK-tyyliin 80 cm. Mua huimaa nostaa sitä. 80 cm ok kuitenkin.

Eteenmeno loppuun. Palkkana iso keltainen verkkopallo (Maron tän hetken lemppari).

Ai niin, ihan loppuun vielä haukutin itseäni... Kai se on siihen alistuttava. 15, 15 ja 20. Ok meni. Ihan vielä ei siis olla siinä sadassa.

Tokoa

Tokoa omalla kentällä, ja vähän tottistakin.

Ohjattu, keskikapula ja oikea, meni hyvin. Sitten keskikapula ja vasen. Maro ei nähnyt vasenta vaan meni tietty keskikapulalle. Kävin viemässä kapulat uudelleen niin, että Maro istui lähetyspaikassa, sitten meni ok.

Sitten zeta koko kaaviona. Maahan, seiso, istu. Kaikki kerrasta hyvin.

Ruudun paikkaa. Alkaa hahmottumaan ja ehkä oma kriteerikin on vähän höllentynyt :/ Mutta otettiin jopa EVL-ruutu ilman sitä loppuosaa. Myös pari läpijuoksua ja läheltä niin, että lelu ruudun takana ja pysäytys ruutuun.

80 cm hyppy sekä matala A. Molemmat kerran ja hyvin. Tosin A:n jälkeen PA vino, ja uusin lopun.

Eteenmeno, lelupalkka kentän päässä, ok.

Yksi koira kävi siinä kentällä, mutta Maroa ei kiinnostanut yhtään kesken treenin.

Tokoa taas

Tällä kertaa Nahkelassa. Yksikseni treenasin, mutta kentällä oli paljon koiria, ja se vähän jännitti Maroa aluksi. Yleensä kun ollaan vaan keskenämme. Kun aloitettiin treenit, ei kiinnittänyt enää huomiota.

Otettiin kaikenlaista ja suunnittelematonta. Ohjattu meni oikein hyvin. Edelleen vaan reunakapulat. Kaukoissa taas oli epätarkkuutta, liian vaikea ympäristö. Ruutuakin tehtiin, ja paikka alkoi kuin alkoikin löytymään. Vähän seuraamista (yrittää poikittaa ja edistää, mutta ei pompi pahasti) ja jääviäkin. Luoksetulo, stoppi voisi olla edelleen napakampi. Ja otettiin vielä eteenmenokin, näitä ei ollakaan tehty. Lähetin Maron siis pallolle. Kivaa oli, tosin aika kylmä ja lunta...

Tokoa

Kolmistaan koirien kanssa lumisella (!) kentällä. Aamun hakutreenit jäivät valitettavasti väliin :/ Mutta ensi sunnuntaina päästään vierailemaan uuteen ryhmään, ja katsotaan tuota haukkumista.

Maro otti ensin ohjattua. En viime kerrasta oppineena vienyt ensin ollenkaan kapuloita, vaan otettiin pari pelkkää merkkiä, hienosti. Sitten kaksi kapulaa, joista vasen haettiin. Ok, tosin nosto taisi olla vähän hätäinen. Palkkasin kuitenkin.

Ruutua, mikä oli viimeksi murheenkryyni. Otettiin nyt paikanhakua läheltä. Maro on tosi tosi innokas eikä lannistu, vaikka olisin miten paska kouluttaja. Se vaan yrittää... Mutta yritin tehdä helpon treenin, ja saatiin parista suunnasta ihan ok menemään läheltä. Lopuksi otin vielä kauempaa (ahne) ja nyt meni ok ja jätin siihen paikanhaut. Vikaksi vielä vapautus lelulle ruudun taa. Palkan suunta taitaa olla se suurin ongelma.

Zetaa, oliko toinen kerta tätä? Seuraaminen oli mun makuun kelvollista, tai ainakin kontaktissa eikä isoa pomppua. Istu ja siitä palkka, ok. Sitten istu ja maahan (mutta istuikin maahanmenon). Otettiin uusiksi ja nyt ok. Loppuun vielä istu, maahan ja seiso ja siitä palkka. Ok. Jee, tämä oli hauska liike Marosta.

Kaukot I-S-I-S oli tämän päivän harjoitus. Seiso-istu oli hakusessa pitkällä matkalla, ja meni vain maihin. Otin sitten noin 8 m päästä ja ok, ja lopuksi taas kauempaa, ok. Reippaat vaihdot, jotka ainakin kaukaa näytti ok.

Sitten olin rohkea ja päätin, että nyt treenataan PK-hyppyä. Lumialustalla... Otettiin eka 70 cm ja kepeesti meni, sitten 80 cm. En uskaltanut nostaa enempää, 80 cm meni ilmavasti. Ei ihan oikeanpainoista kapulaa, vaan kevyempi.

Kotipihalla vielä tunnari, 10 ("hajutonta") + oma ympyrässä, oma vasemmalla reunalla. Aloitti oikealta ja haisteli rauhallisesti varmaan viisi kapulaa, ja toi heti oman reippaasti. Olin aika lähellä kapuloita. Tosin pudotti mun jalkoihin, mutta palkkasin silti.

Tokoa

Omalla kentällä piti ottaa lyhyet treenit, mutta olin typerä tällä kertaa, ja jäin vaatimaan Marolta jotakin, mitä se ei selkeästi osaa/muista.

Ensin otettiin ohjattua, ja Maro oli niin innoissaan, ettei pysähtynyt merkille. Stoppasi kyllä käskystä, ja kävin näyttämässä sille merkkiä, minkä jälkeen teki molemmat suunnat tosi hienosti.

Sitten otettiin ruutua. Ajattelin ahnehtia ja ottaa merkin mukaan. No sen Maro suorittikin mallikelpoisesti, mutta ruutua ei. Paikka oli tosi hukassa. Vaikka siirryttiin voi-ruutuun ja lähelle. Jankkasin ja jauhoin Maron kanssa, mutta se meni vaan huonommaksi koko ajan (ylläri).

Ensi kerralla... otetaan ihan läheltä. Pyritään onnistumisiin. Ja vasta kun osaa läheltä, voidaan siirtyä kauemmas (eikä saman treenin aikana). Voi olla, että palkan suunta on huono, miksi jää etureunaan. Pitää saada jotenkin takapalkka mukaan. En voi heittää sitä lelua Maron taa, koska mikään heitto ei ole liian korkea ja se hyppää kuin frisbeekoira ilmaan (ja tulee välillä huonosti alas)...

Tokoa ja ilmaisua

Pikaiset tokot ja ilmaisut kentällä Katin kanssa.

Maro aloitti ilmaisulla. Se kyllä haukkui innokkaasti, jo kaukaa... Mutta pyöri ja hyppi mm ympärillä, ja meni kovin lähelle naamaa haukkumaan. Otettiin sitten pienen mietintätauon jälkeen uusi menetelmä käyttöön. Pidin Maron hihnassa, käskin maahan maalimiehellä ja vasta siitä sai alkaa haukkumaan. Eiköhän se ala muutaman toiston jälkeen ymmärtämään, miten maalimiehen lähellä olisi hyvä olla. En tiedä, onko makuu hyvä asento haukkua, mutta jokin konkreettinen tapa on tarpeen opettaa.

Haukut piti saada talven aikana kuntoon... mutta ei siis saatu. Höh.

Sitten paikkaistuminen ja -makuu. Istumisessa jättökäskyllä maihin, korjasin. Makuussa pää ei eka mennyt maahan, koska oli niin hengästynyt ja läähätti.

Otettiin vielä vähän humputellen ohjattua, luoksaria, kaukoja ja jäävistä seisominen.

Tokoa

Omalla kentällä, mukana Kati ja Kiipuli.

Maro yksin paikkamakuussa. Se aloitti paikkamakuun hämykäskyillä, eli siihen alkuun käskyjä, ettei mene maahan kuin mun käskystä. No, se meni ihan hyvin. Sitten paikkamakuu, jossa Kati käveli ympäri. Nosti kerran pään, korjasi käskyllä. Loppuun taas hämykäskyt, jotka olivat nyt vaikeat. Eli näitä pitää treenata, jos EVL:ään meinaa.

Sitten ohjattua, ensin yhdellä kapulalla molemmat ja sitten kahdella molemmat. Aika kivasti. Yksi ruma nosto oli, joka uusittiin, ok. Lisäksi vähän ylitarjosi merkkiä liikkurin käskyistä, joten ei ole vielä kunnolla kestoa siinä. Auttoi kun kehuin sitä äänellä.

Sitten tunnaria. Ensin oma 2. vas. ja kapulat rivissä, tarkisti pari kertaa, toi omaa, palkkasin kesken tuonnin. Toinen klo 6, kapulat ympyrässä. Aika hyvä. Maro oli reipas ja varman oloinen, eli treenit omalla pihalla ovat auttaneet.

Ruutua. Positiivista, ettei tarjoa ainakaan merkkiä... Mutta paikka ei ihan täysin kunnossa vielä, täytyy harjoitella lisää. Ei se ihan huonokaan ollut, mutta ei täysin varma vielä.

Lopuksi otettiin vielä matala A-nouto, koska se on kivaa. Ja vielä tunnari törpöillä, tässä kesti hetki, että oma löytyi... Maro meinasi tuoda väärän törpön alta, mutta tajusi itse sitten jatkaa etsimistä.

Katin kommentteja Marosta oli, että se on rauhoittunut (aikuistunut??). Ja että se on ihan eri tavalla kuulolla kuin ennen. Mukavaa oli treenata pitkästä aikaa kentällä ja ei-yksin.

Lenkillä tänään

Ja lisää

Selkeästi on kevät nyt, kenttä lähes sula. Ja tokoinnostus taas tullut. Aamulenkin yhteydessä tokot.

Treenailtiin kaikenlaista. Ohjattua kahdella reunimmaisella kapulalla ensin. Pientä epävarmuutta oli nyt, koska olin vienyt kapulat etukäteen, eikä heti meinannut lähteä merkiltä vaan yritti parantaa merkillä oloa ja haukahti. Mutta aika äkkiä tajusi idean.

Paikkaistuminen ja paikkamakuu molempien kanssa, lyhyt aika, ei ongelmaa. Marolle vapautus piiloon. Pää maassa koko ajan, istui hyvin koko ajan.

Zetaa. Ensin seurautin vain, sitten kaikki jäävät. Istumisen seisoi, ja se otettiin uudelleen.

Kaukot todella kaukaa. Vain seisomaan nouseminen. Ok. Vapautus takapalkalle.

Luoksari. Stoppi ei vaan ole hyvä. Maro ei pysähdy kuin seinään, vaan ottaa pari askelta ennen kuin pysähtyy. Eli ei ole kympin liike, ei. Hinkattiin näitä.

Matala A ohjatun kapulalla. Palautti vinoon pää mun takin alla.

Todella pitkä seuraaminen. Ei se täydellinen ole, mutta mukana hyvin ja iloisesti. Eri tempoja ja käännöksiä. Ei kyttäile merkkejä, joita olin viljellyt pitkin kenttää.

Tokoa

Omalla kentällä pitkästä aikaa, vähän liukasta mutta osin jo sulanut. Kuraista. Molempien koirien kanssa, eli kolmistaan.

Maro sai tehdä merkkiä ja ohjattua kahdella kapulalla. Eipä muuta valittamista, kuin että välillä nosti etukautta, tosin kauniisti. Ei pure kapulaa eikä mitään sellaista, ja on jo nyt ohjattavissa.

Lisäksi jääviä, seisominenkin alkaa muistumaan mieleen. Palkkasin heti asennoista.

Sitten luoksetuloa tolpan kierron kautta. Siinä sekä stoppia että maahanmenoa.

Ja tehtiin me huvikseen yksi matala A-noutokin, ei ongelmaa (tehtiin tosin ohjatun kapulalla, joten kävin viemässä sen, enkä heittänyt).

Eilen tein vähän tuossa pihassa, kaukoja ja merkkiä.

Täytyy sanoa, että Maro on aika hyvä tokokoira. Katsotaan miten tämä etenee.