Elossa-päivitys

Mitä on tapahtunut? Marosta on tullut oikea tottelevaisuusvalio, ihan näyttelytuloksella ja kaikkea :) Toko onkin sen jälkeen jäänyt lähes kokonaan, kotona vähän humputeltu. Maro on pääasiassa rakas ja helppo kotikoira. Hakuiltu ollaan jonkin verran (ilmaisu toimii hienosti metsässä, ja pistot ilman apuja jo aika kivasti, vielä ei olla tehty tyhjiä), ja myös (aika vähän) käyty katselemassa lampaita.

Meillä onkin nyt "omat" lampaat, jotka ovat oikeasti meidän äitin. Eivät kuitenkaan asu tässä ihan lähinurkilla. Meidän kesälampaat siis jäivät lemmikeiksi eläkeläisille, ja ne tunnetaan nyt nimillä Lumikki, Tuhkimo, Pikkumusta ja Mustikka. Maro on kehittynyt kesän aikana paimenena mukavasti. Tunnen sen tapoja paremmin, ja siitä on jopa "hyötyä", tosin kesylampaat juoksevat herkkujen perässä syliin ja kulkevat mukana ilman koiraakin ;) Vauhtia Marolla on välillä liikaa, mutta se purkaa jännitystä juoksemalla kaaria, eikä enää niinkään ryntäämällä laumaa päin. Peruskuljetuksessa puskee lampaita, mutta ratkoo asian usein menemällä itse ilman käskyä maahan. Varsinaisesti mitään hienouksia (eikä edes ajamista) osata, joten ehkei me ikinä mitään rataa ajeta.

Mitäs muuta? Sagalla alkaa jo ikä pahasti näkymään. Sillä on paljon erilaisia patteja, niin paljon ja isoja, että tein jo ajat sitten, etten niitä poistata. Paitsi keväällä poistettiin yksi outo, joka kuitenkin vaikutti rasvapatilta. Ehkä eniten olen huolissani kyljen kasvaimista (isoja) ja sitten ylähuulesta, jossa on sellainen hyvin epäilyttävä kova kasvain. Sen lisäksi Sagalla on etujaloissa ranteet pettäneet ikävästi. Keväällä sillä oli ontumista, tosi pahaakin, mutta nyt se ei onnu näkyvästi. Sagan ranteita tuetaan ortoosien avulla, ja se saa kipulääkkeitä päivittäin. Lisäksi sillä on kaihi oikeassa silmässä. Meno on kuitenkin villiä edelleen... Saga ei tunne kovin hyvin askellajia nimeltä kävely, ja yhtä äänekäs se on kuin on ollut pikkupennusta. Mutta on tunne, ettei Saga ole enää kauaa keskuudessamme :(

Ai niin, Marolle ja Tuiskulle on tulossa vauvoja <3 Tuisku on ihastuttava bordercollienarttu, suloinen ja niin halittava, että olen ihan rakastunut siihen. Mutta on se hieno harrastuskoirakin. Ja kauniskin :D Toivon, että pentue toteutuu. Näistä voisi tulla kyllä mitä ihanampia koiraystäviä. Minä haaveilen, että voisin ottaa itselleni tästä yhdistelmästä pennun. Kiinnostuneet löytävät pentueen WBC:n sivulta.

Kassu taas on pikkusilakka, salamannopea luikahtamaan oviaukosta, ja sen kutsuminen sisäkissaksi alkaa olla jo vitsi. No ei kai, ei se nyt päivittäin onnistu karkaamaan. Huoh.

Kerrankin olen ihan tarkoituksella jättänyt hankkimatta hallitreenipaikan talvikaudelle. Olen ajatellut, että me lenkkeillään ja yritetään vaan puuhastella jotakin kivaa. Suunnitelmissa on ainakin kokeilla nose workia. Keväällä sitten palataan tottiksen pariin.

Kisattiinkin

En ole jaksanut/ehtinyt päivittää treenejä (enkä muutamaa aiempaa tokokoetta). Jälkeenpäin on tosi vaikeaa, kun ei muista.

Toinen EVL 1 saatiin vappuna.

Paikkaistuminen 10 (varikset hyppi ympärillä)
Paikkamakuu 10 (pää maassa alusta loppuun, ei ennakointia, mutta PA vajaa)
Kaukot 8,5 (katseli muualle... ja tekniikka petti)
Tunnari 0 (voi että :/ toi väärän, mutta iloisesti ja itsevarmasti)
Hyppy 9 (pieni kapula, otti varovaisesti, mutta sitten reipastui)
Ohjattu 9 (palautti kuulemma liian tiiviisti ja PA jäi vajaaksi)
TAUKO
Zeta 8 (ääniefekti maahanmenossa)
Seuruu 8 (kuulemma hyvin sääli, että mölisi koko ajan kun oli niin kaunista katsottavaa. Maron seuruu kaunista?? heheh)
Luoksari 8,5 (ne stopit ei vaan tapahdu tötsien kohdalla...)
Ruutu 10 (ihan ansaittu)

Jee, yhtä uupuu ja toko -burn out on lähellä...

Päivitystä

En ole ehtinyt päivittää, mutta ollaan me treenattu. Ollaan aloiteltu paimennuskautta, tokoiltu ja jopa oltu tottiskurssilla, ai niin, ja yhdet hakutreenitkin on ollut. Eilen silmätarkki, terve on perinnöllisistä sairauksista (mitä nyt kantaja geneettisesti CEA:lle).

Tokossa on ollut pientä motivaatio-ongelmaa, itsellä. En oikein tiedä miten treenaisin, vähän on sellainen tyhjä olo. Ollaan treenattu perusasioita, kuten jättöjä. Myös vähän ohjattua, ruutua, tunnaria ja luoksetuloja. Paikkaoloja ei olla tehty, eikä zetaa tai kaukoja. Eli niitä siis voisi ottaa. Kokeiltiin jopa huvin vuoksi "temppurataa" ja yhdisteltiin liikkeitä hassulla tavalla. Enää yksi hallikerta jäljellä, yksi meillä jäi välistä oman laiskuuden takia.

Tottiksessa ollaan paneuduttu seuraamiseen. Perä tahtoo aueta pitkällä suoralla. Hmm... En tiedä miten sen kanssa etenisin. Uusi palkkatapa on otettu käyttöön, pyörähtää vasemman kautta ympäri oikeaan käteen, joko koskettaen sitä kuonolla tai sitten suoraan palkkaan. Leluralliin ollaan saatu sellainen vinkki, että annan vaan juosta. Ensin revitän ja päästän käskyllä juoksemaan. Lopulta ehkä ei enää lähde, jos revitän oikein hyvin..? Laukauksiakin ollaan kuultu, ei reaktiota. Ei edes kotona vieressä pamahtavaan ilmapalloon ;)

Hakutreeneissä otettiin Maisalantiellä kolme ukkoa ilmaisujen kanssa. Olihan se haukku vähän epävarmaa, mutta alotettiin kerralla vaikeasti. Kaikki valmiita ilmaisuineen (10-20 hauta) ja umpipiilo. Yksi pisto oli vaikea. Lähti suoraan mutta ei uponnut tarpeeksi vaan kaarsi rataa taaksepäin, uusi yritys lähti etuviistoon. Kävin sitten vielä lähettämässä lähempää.

Nyt tarvittaisiin tokomotivaatiota lisää, jos meinataan oikeesti jotain osata kokeissa :)

Tiktak EVL 1

Valiokello käynnistyi. Porvoosta EVL 1 289 p ja 3. sija. Harri Laisi tuomarina.

Paikkaistuminen 10. Roikotti päätään, mutta pysyi.
Paikkamakuu 10. Pää vain käväisi maissa :O Asento ryhdikäs kun palasin.
Tunnari 9 :) Pientä epävarmuutta ja hidas palautus.
Zeta 7. I, S, M. Ei mennyt maahan, vaan istui. Hassua. Korjasin uudella käskyllä.
Ohjattu 9. Vasen, vähän epäröi keskikapulan ja vasemman välillä, mutta en tiedä huomasiko sitä "kuplan" ulkopuolella? Ei kovin nopea, mutta laukkasi.
Hyppynouto 9,5. Kapula oli ihan jäinen ja kalisutti.
Seuraaminen 8,5. Mielestäni jätti perusasentoja väliin?
Luoksari 8,5. Aika lailla samanlainen kuin viimeksi 5 arvoiseksi tuomittu.
Kaukot 9. Ei ihan puhtaat vaihdot.
Ruutu 10. Tähän oli kiva päättää :) Tässä kohtaa jouduin kunnolla tsemppaamaan itseäni, etten pilaa Maron suoritusta... Hyvä POO (Maron lempinimi Sennin antamana) <3

Videota ei ole, ja analysointi voi siis olla vähän sinnepäin. Kisahetkellä kaikki meni kuin sumussa. Saatiin kaikenlaista kivaa. Uusi lelu (Saga omi sen kotona), kuivia nakkeja, herkkuja ja vielä suklaapusuja ihmisväelle.

Erityisesti mieltä lämmitti se, että Saga aikoinaan sai samaisessa hallissa ensimmäisen EVL ykkösensä. Kisavalmistelu meni sikäli nappiin, että eilen valmistauduttiin pelkällä metsälenkillä ja rentoutumisella... Nyt levätään huominen.

Treenattavaa

Mietin, mitä voisin treenailla Maron kanssa. Taidetaan ottaa työn alle haisteleminen istumisessa. En halua lähteä tehottoman tuntuiselle huomautuslinjalle, ja koska tykkään aina vääntää vaikeamman kautta, aletaan treenaamaan tätä namiluopumisella. Eli ensin täällä kotona saa istua nami edessä, ja katsekontaktin jälkeen vapautus namiin. Sitten pidennän aikaa, sitten lisään häiriöt, matkan ja piilon. Ja välillä jätän namin pois, ja sanon jätä. Katsotaan auttaako tämä... Jos ottaa namin/laittaa nokan maahan, niin vien sen pois, en vaan huomauttele. Tätä ei voida vielä siis tehdä ryhmässä. Voisi myös tehdä apuohjaajan kanssa, joka antaa maahanmenokäskyjä. Marolle ei tunnu häiriöt olevan ongelma, tai ainakaan omatekemät leluhäiriöt. Tänään nakkasin piilosta tennispallon, ei tassukaan liikkunut.

Toinen, mikä menee työn alle, on kehääntulot. Aiemmin on saanut kävellä vierellä, mutta ei-kontaktissa. Tavallaan musta olisi ihan ok, että saisi katsella mihin tullaan. Mutta sitä nokkaa ei tartte laittaa maahan ja nuolla mattoa leuka väpättäen. Tätä pitää vielä miettiä. Myös palkkaamista ilman lelua treenataan, se onkin edennyt. Kokeessa tuli vain yksi hau :O eikä mua edes yritetty purra.

Aiomme myös treenailla off switch -treeniä, mikä on intervallitreeni mielentilan hallintaan. Maro ei kyllä ole kovin kiihkoilija, mutta eipä tästä kai ole haittakaan, että tulee tällaista mielentilatreeniä. Idea on siis, että koira tarjoaa rauhoittumista, mistä seuraa leikki, ja sitten taas rauhoittuminen ja taas leikki. Tässä ei ole ajatuksena pidentää rauhoittumisaikaa, vaan treenin pitäisi pysyä nopeana.

Tunnarissa voisi tuoda koiralle selkeyttä, että kapulat haistellaan aina tietyssä järjestyksessä? Tämä tosin vaikeutuu, koska erilaisia tunnarikuvioita on tulossa paljon. Testailin kuitenkin kotipihalla namin avulla. Maro tajusi mitä haluan, eli meni oikeaan reunaan, söi lihapullapalan ja siitä haisteli järjestyksessä kapulat, ja oman otti suuhun kun tuli kohdalle. Hmm...

Musta tuntuu, ettei mulla ole asiaa kisoihin vielä vuosiin. Mutta ei Marosta tule koskaan täydellistä, joten käydään nyt niissäkin huvin ja urheilun vuoksi.

EVL 3

On täs välissä treenattukin, ja ohjatun kanssa ollut hankaluuksia... Tunnariin taas saatu varmuutta. Kisoissa meni kyllä päinvastoin. Käytiin Kuopiossa asti väsyneenä ja valvoneena.

Koe alkoi perinteisesti paikkaoloilla. Maroa kiinnosti hallin matto niin, että nenä meni maahan ja niin meni koko koirakin, myös makuu oli ryhditön ja vilkuileva :/ Kaksoiskäsky nousemiseen. 0 ja 7.

Hyppynouto 9,5.

Ohjattu 9 (jostain tahattomasta avusta puhui, käsi heilahtaa uudelleen, ja myös pa on säätöä). Oikea.

Tunnari 0. Etsii, siirtelee ja arpoo, pitää omaa suussa useamman kerran. Lopulta tuo sen epävarmasti.

Kaukot 7. Laittaa pään maahan, kaksoiskäsky ekaan nousemiseen, jossa nousee liian pitkäksi, istuminen taakse ei onnistu.

Ruutu 7,5. Kaksoiskäsky maahan menemiseen.

Seuraaminen 8. Kuulemma yksi pa jää tekemättä, paha virhe. Kehui että joku (mikä) meni erityisen hyvin. Maroksi hieno seuruu, ei se parempaan tällä hetkellä olisi pystynyt.

Zeta 9,5.

Luoksetulo 5. Stopit eivät kohdallaan.

200 p ja kolmostulos. Treenataan treenataan. Kunhan ensin on levätty pari päivää. Kivaa oli ja Maron hieno Pop-sisko voitti EVL-luokan upealla suorituksella. Key väläytteli myös ja heille Katin kanssa kakkostulos ja luokkavoitto. Kaunista katsottavaa se oli.

Pentuetreffit tokoillen

Maron pentutreffit Lahdessa Aquility-hallilla. Ihan kaikki eivät päässeet paikalle.

Maro aloitti ekalla vuorolla ruudulla. Mua jännitti niin muutin alkuperäistä suunnitelmaa aloittaa ohjatulla. Lisäksi Maro oli vähän ylivireinen.

Saatiin heti kättelyssä ihan uusi haaste aikaan. Merkki jäi vajaaksi :O No tätä tehotreenaamaan kotiin. Ruutu löytyi, mutta saimme noottia siitä, ettei Maro ole tarpeeksi takana. Maropa yllätti mut ja peruutti ruudun takareunaan käskyllä. Tehtiin myös sellainen harjoitus, että jätin Maron ruudun eteen ja se siitä korjasi ruutuun. Paikka ei kuitenkaan ollut täydellinen, vaikka ruudussa olikin. Loppuosa oli jees. Katselin, että aika moni teki leluruutuja. Me ei olla tehty pitkään aikaan, voisikin tehdä... miten me ollaan ne noin unohdettukin?

Tunnari. Maro taisi siirtää yhtä kapulaa mutta muuten varsin hieno, vaikka luulin, että väärää se tuo. Eipäs tuonutkaan, ja jopa laukkasi.

TAUKO.

Paikkaolot. Istumisia pari kappaletta ja makuu. Makuussa ennakoi PA mutta tajusi itse mokansa ja korjasi maihin. Hmmm... Kokeessa ei saisi korjailla. Tehtiin myös kaksi kertaa se uusi istumismakuuhässäkkä ja Maro oli pätevänä.

Maro sai aloittaa paikkaolojen jälkeen. Ohjattu. Sepäs oli kinkkinen. Ruutu oli vasemmalla kovana vetona, ja Elina vei kapulat ihan seinän viereen, eikä Maro huomannut oikeaa, mikä oli tarkoitus hakea. Kaikenlaista säätöä oli, ennen kuin saatiin onnistunut suoritus. Merkki oli vaikea, samoin tahtoi juosta vasemmalle ja keskelle. Kylläpä menikin huonosti. Elina kommentoi vaan, et ei ne aina onnistu, kun tuskastelin tätä.

Zetassa ajattelin ottaa esille istumisen ja seisomisen vaikean erottamisen (vaikka yritin valita käskysanatkin ihan eri kuuloiset). Kuulemma kuuntelutreenillä tästä voisi päästä yli. Voisi tehdä sellaista treeniä että kävelee vaan eteenpäin ja sanoo käskyjä ja apuohjaaja tarkistaa menikö oikein. Ja koira kävelee ihan perässä. Eli peruuttelua ei suositeltu vaan enempi siis et kävellään samaan suuntaan. Tarviin tähän avustajan siis. No itse liike menikin sitten ihan hyvin (S-I-M). Maro ei esittänyt edes pomppivaa kolmijalkaseuruutaan vaan enempi laahusti väljästi :O Kaikkea sitä... Ehkäpä jo treenaaminen painoi.

Oli mukavaa. Maron kanssa on kovin miellyttävä treenata. Mutta ei se edelleenkään ole satavarma, ei. Mutta ainakin sain ajatuksia tuleviin treeneihin taas.

Tokoilua

Ei olla muuta puuhattu kuin tokoa, ja sitäkin lähinnä kotona. Pari kertaa viime päivityksen jälkeen hallilla. Marolla on koepaikka 7.3. Kuopioon (huh huh) ja 15.3. Porvooseen. 100 % suoritusvarmuutta ei ole, ja aina joku liike hajoaa kun toinen alkaa sujumaan. Johtunee kouluttajasta enemmän kuin koirasta, esim. tunnaria olen sössinyt huolella. Yritämme päästä mahdollisimman moneen kokeeseen ennen elokuuta. Mahdollisuudet ykköseen ovat olemassa, mutta EVL on hankala luokka, joten saa nähdä. Blogin päivitys tahtoo tökkiä, en ole jaksanut laittaa treenejä ylös, ja treenit ovat tästä syystä olleet vähän vähemmän suunniteltuja. Tämä päivitys lähinnä ilmaisemaan, että elossa ollaan, ja treenaillaan se mitä pystytään (ikävä vanhaa treenikenttää). Kotikoirana Maro on kyllä mukava, vaikka treenit ovat harvinaisempaa herkkua.

Pentuna <3

Tokoa

Ollaan me vähäsen treenailtukin. Marolle tuli taukoa uuden hammasonnettomuuden kanssa (koppasi lapsen heittämän kiven). Tänään alkoi hallikausi Vuokkosilla. Meille uudet koirakot mukana. Tänään oli yksi juoksunarttukin (juoksu loppumassa). Treenattiin labbisuroksen parina toisella puolella kenttää.

Paikkaistumisia muutama kappale, samoin makuita. PA nousu vajaa, koska lelu edessä. Ekassa istumisessa toinen koira vähän ilmeisesti uhitteli (?) Marolle, mutta Maro ei onneksi siitä välittänyt vaan keskittyi edessä olevaan leluun.

Tunari x 2. Ei ihan kisamatkaa, mutta toinen kisamaisesti (eka matka lyhyempi ja palkka kesken tuonnin). Ok molemmat.

Seuraamista. Kontakti tahtoi putoilla, mutta ei pomppinut edes juostessa. Harjoiteltiin peruuttamistakin, se on vaikeaa :D Lähinnä se, ettei törmäillä tai en astu Maron varpaille.

Ohjattu matalan merkin kanssa. Vain oikea ja keskikapula tilanpuutteen takia. Ok. Ei se maailman nopein ole, mutta laukkaa ripeästi. Otin liikkurin kanssa kisamaisesti, tosin merkillä kehuin.

Jääviä peruutellen uutta liikettäkin silmällä pitäen. Maro kun ei osaa istumista luoksarin yhteydessä. Näistä vaikein olikin seisominen, koska siinä jäävissä on käsky jää. Ja näin päin Maron oli vaikea käsittää Jää-käskyä. Stop olisi toiminut :D

Treenitauko ja suht vieras ympäristö näkyi vilkuiluna seuraamisessa ja siinä, että selkeästi väsyi ja kotona onkin ollut väsynyttä poikaa. Mutta extreme häiriöstä huolimatta (juoksunarttu, paikkaistumisen ongelma, toisen koiran ojentaminen, vieraat ja haukkuvat koirat ja viereisen kentän agitreenit), Maro teki varsin hienosti hommia <3 <3