Hakua 1/14

Ei olla juurikaan päästy treenaamaan, mutta nyt suu on kunnossa. Maro on pikkaisen ollut tekemistä vailla, mutta hyvin sen pää kestää tekemättömyyden kuitenkin. Ja ollaan me kotona tehty jotakin. Esim. hallintaa on treenattu (positiivisesti vahvistamalla) niin, että remmit voisi melkeinpä heittää molemmilta koirilta romukoppaan ainakin kotitienoilla.

Eilen hakua Mätiksellä. Lunta vähän ja pieni pakkanen, ihanaa. Marolle ensin pari haukkuharjoitusta. Vielä sellainen kunnon jatkuva sarja on haussa, lisäksi vähän hyppeli maalimiehen ympärillä. Näitä pitäisi treenata enemmän. En vaan halua kotona sitä haukuttaa. 5, 10 ja kunnon aloitussarjasta palkka.

Marolle neljä ukkoa. Äänet muistikuvapareina. Eka ukko hyvin. Sieltä hain sen, ja jätin istumaan kauemmas, ja yliheittona toiselle puolelle. Vähän roiskaisin sen, ja ampaisi hieman vinoon, mutta löysi.

Seuraavat samalla tavalla. Karkasi äänestä ekalle mm kun tyhmä en pitänyt siitä kiinni... No sitten taas yliheitto. Otin sen lähemmäs käteen, mutta lähti vähän vinoon. Maro oli ekana koirana, ja ei saanut apuja hajutunnelista (onneksi), eikä löytänyt, vaikka irtosi ok. Teki siis tyhjän (ei osaa vielä laatikkopistoja), ja tuli kutsusta keskilinjalle. Otin kuitenkin uudelleen, ja nyt katsoin linjan paremmin, ja löysi ok (mm kallion päällä).

Eli siis, tarkkuutta yliheittoihin ja vielä lisäapua, lähetyksen jälkeen ääni. Marolle täytyy ottaa noita piiloja, joissa ei ole kukaan vielä käynyt! Saatiin kommenttia, että tauko on tehnyt hyvää. Niin hienosti Maro oli hallinnassa, ja vierelläkävely meni ilman mitään tahimisia. No, ei se tauko ole, vaan ne hallintatreenit kotona ;)

Jälki 1/14

Kävin tekemässä jäljet koirille. Maro on hammastoipilas, mutta piti sitä nyt vähän tehdä... Tuli valittua sitten huono metsä, Korsontiellä. Eka Maron jälki meni siihen, että joku koira juoksi sitä pitkin juuri kun sain sen tehtyä. Jännä kyllä Sagan namijälki säästyi. Tein Marolle sitten uuden, laitoin kolme keppiä, jotka olin merkannut. Pieni muutaman metrin jana. Maron edellisestä jäljestä oli niin aikaa, että ajattelin tehdä helpon, eli matka oli yllättävänkin lyhyt, vaikka jälkeä tehdessä se tuntui paljolta. En edes laskenut askelia, eikä ole mitään sovellusta, mikä olisi mitannut pituutta. Maron jälki vanheni vain 40 minuuttia, lenkkeilijöitä oli niin paljon, että mietin onko kepitkään tallella.

Saga sai tehdä ensin oman namijälkensä. Sagan tekniikka on tarkka, se syö jokaisen kuivanappulan. Jälki oli vain ehkä 25 m pitkä, mutta Saga ei osaakaan jälkijuttuja. No ensi kerralla voi harventaa jo nameja. Jäljen päässä oli kasa nappulaa, Sagalle voisi laittaa namipurkin loppuun.

Maro lähti hyvin etsimään jälkeä ja nappasi sen suoraan siitä. Se suhasi innokkaasti siksakkia ja mua ahdisti ja pysähtelin vaikka ei olisi saanut. Eka keppi tuli vauhdilla. Toka oli kunnon ryteikön takana ja kaaduinkin siihen. Kun makasin maassa, Maro oli mun edessä sitten keppi suussa. Kolmas keppi jäi :/ Ja jälki "päättyi" siihen. Maro meni siitä yli ihan läheltä, mutta sen siksak-tekniikka ei oikein ole hyvä. Lopetettiin sitten vain siihen. Mietin, että miten jälki olisi hyvä lopettaa, keppiin vai leluun? Kati mietti että jos tekisi niin, että jälki jatkuisikin varmuuden vuoksi??? Että lopettaisi hyvään löytöön? Hitto kun pitää olla tässäkin tyhmä aloittelija. Selvitetään asiaa viisaammilta.

Positiivista oli, että namittomuus ei sillai haitannut, ettei olisi löytänyt jälkeä. Ja kepit olivat selkeästi mieluiset löydöt Marolle. Niiden kanssa en kyllä enää leiki (Marohan viime keväänä nielaisi koko kepin), vaan vaihdoin ne leluun. Ensi kerralla huomattavasti pitempi jälki ja enemmän keppejä!

Hakua

Maantiekylässä (?). Ei lumesta tietoakaan. Marolle ensin kaksi pientä haukkuharjoitusta saman maalimiehen kanssa. Oltiin siinä maalimiehen vieressä molemmat. Ajatuksena on siitä lähteä liikkeelle, kun Maro haukkuu, jotta se ei sitten häiriinny siitä, että kävelen piilolle myöhemmin.

Tänään oli aikomus treenata sisääntuloja.

Kolme maalimiestä radalla. Ensimmäiset kaksi muistikuvaparina haamuina. Ensimmäinen umpipiilossa, ei ollut mitään ongelmaa vaikka näitä ei ole juuri ollut. Maalimies kuljetti eteenpäin radalla leikittäen (tämä oli hieman haastavaa), ja Maro tuli hyvin keskilinjalle heti käskystä. Toinen maalimies kallion päällä. Maro meni hyvin kalliota ylös. Toisella mokasin kuitenkin sen verran, että kun kolmosen maalimies sanoi olevansa valmis puhelimeen, niin luulin tämän tulevan toiselta puolelta ja huusin Maron kesken leikin. Ja se tuli lelu suussa, ja leikin sitten sen kanssa keskilinjalla. Kolmas maalimies oli maakuopassa alle 50 m. Tämä otettiin valmiina ilman apuja, mutta lähetin Maroa vinoon suuntaan. Se kuitenkin löysi maalimiehen pienellä juoksentelulla... Kumpikohan meistä niitä apuja tarvitsee? ;)

Tämän päivän perusteella Maro kyllä tulee käskystä maalimiehen luota jopa kesken leikin. Eli ei tarvitse näitä sisääntuloja hinkuttaa niin paljon tyhjiä varten kuin luulin. Maro oli kyllä tosi kiva treeneissä tänään(kin), vaikka se ei vielä kauheasti osaa.

Ensi kerralla yliheittoja ja suoria pistoja.

Ilmaisut

Ilmaisutreeni Marolle samassa paikassa, missä viimeksi hakutreenit.

Päätin treenata haukkuilmaisua nyt takaperin ketjuttamalla niin, että olen ensin itse maalimiehen lähellä (Marolla ei ole ongelmaa, jos olen kauempana, mutta tämä helpottaa sitten sitä vaihetta, kun tulen maalimiehen luokse).

4, 6, 8, 2 ja 10 haukkua. Hyvin meni. Pitempää sarjaa voi jo ottaa Maron kanssa, mutta väliin niin, että palkka tulee heti aloituksesta.

Hakua

Ei lunta vieläkään. Hakua Korsontien puomin luona.

Marolle ensin kaksi haukkuharjoitusta, kolme ja kuusi haukkua, ok.

Sitten kaksi haamua muistikuvina (eka oikealle). Toiselle yliheitto. Ok. Kolmas maalimies ilman apuja. Neljännelle ääniapu niin, ettei oltu vielä keskilinjalla. Jätin Maron siihen ja yliheitto maalimiehelle. Yhteensä kaksi eri maalimiestä, jotka siirtyvinä. Helppo treeni tänään Marolle. Ensi kerralla otetaan sisääntuloja, että saan treenattua luoksetuloja hakumetsässä. Valmiita voi ottaa jo mukaan. Tyhjiä en ota, ennen kuin olen varma, että Maro tulee kun huudan, eikä jää juoksentemaan metsään.

Taidamme jäädä tauolle

Voi olla, että sairaslomaa tulee nyt kunnolla, sillä kävimme tänään hammaslääkärissä Maron kanssa. Suusta löytyi useamman hampaan kohdalta periapikaalireaktiota, mikä viittaa siihen, että hakutreeneissä syyskuussa otti osumaa useampi hammas kuin ne kaksi mitkä hajosivat :( Katsotaan miten tämä tästä etenee, mutta ei hyvältä vaikuta.

Laitetaan tavoitteita siis ensi vuodelle ja kerrataan tämän vuoden tavoitteet...

2013 oli tavoitteena kerätä koularit tokossa, TK2 ja TK3. Mutta into kyllä lopahti keräämiseen. Maro kuitenkin saavutti VOI 1 tuloksen. Tavoite oli myös suorittaa BH-koe, mikä suoritettiinkin vappuna. Yhteensä virallisia kokeita tälle vuodelle kertyi viisi. Lisäksi yksi näyttely, jossa saatiin tyydyttävä.

Tällä hetkellä tuntuu, ettei mitään tavoitteita huvita edes asettaa vuodelle 2014. Ehkä tokokokeet EVL-luokassa. Tuskin muissa lajeissa vielä ensi vuonna kisataan, tuntuu siltä että haluan vain treenata. Kiirehtimällä voi pilata kyllä paljon. Voi olla, ettei näyttelyihin kannata mennä, mutta ehkä kokeillaan ilman hampaita todistuksen kanssa...

Itselleni asetan tavoitteeksi oppia kouluttamisesta paljon lisää ensi vuonna.

Pikku-Maro possunenä <3 (kuva Elina Niemi)

Hakua

Ollaan tässä lomailtu pari viikkoa, ja tänään Maro pääsi pitkästä aikaa hakutreeneihin. Harmikseni kyllä huomasin, etteivät sen hampaat ole vieläkään kunnossa, eli sairaslomaa on kohta taas edessä.

Teknopoliksella. Aika kolea sää, lunta ei vielä ole. Marolle ensin kaksi haukkuharjoitusta. Aloitti varovaisesti ensin, mutta itsenäisesti. Kahdesta haukusta heti palkka. Toinen harjoitus meni aika hyvin, n. seitsemän haukkua taisi tulla. Aika hitaasti tämä etenee, koska en halua haukuttaa itseäni (Maro kun tahtoo aina haukahdella muissakin tilanteissa).

Sitten neljä maalimiestä muistikuvapareina. Äänillä, koska on ollut taukoa. Ei ihan suoraa linjaa lopussa maalimiehelle, vaikka lähtee suoraan. Maaston takia joutui vähän kaartelemaan. Leikki hyvin, vaikka oli ihan uusi maalimieskin, ihan oikea mies tällä kerralla.

Se huomio näistä treeneistä tuli, että yhdessä kävelemistä saadaan harjoitella. Vähän se meinaan meni sellaiseksi tahimiseksi, että jouduin käskyttämään Maroa pysymään sivulla turhan paljon. Sillä kun olisi niin kovasti intoa maalimiehille, ettei mun kanssa välittäisi etanavauhtia tarpoa.

Mukavaa oli. Ajattelin, että nyt täytyy priorisoida jotakin harrastusta, kun ei muuten aika kohta tahdo riittää. Toko on vähän vähemmällä nyt, ja paimennustakin jatketaan varmaan vasta keväällä. Jos talven aikana saisi haukkuilmaisun pidemmälle, se olisi kiva.