Tokoa

Eilen tokoa dobbereitten kentällä, mukana Kati ja Wilma sekä Mira ja porokoirat Nasti ja Norri.

Saga otti kaksi kertaa paikkamakuun (istumista ei otettu). Saga otti myös ruutua sekä kaukoja (onnistui!). Saga varoi taas oikeaa takajalkaa treenien jälkeen, mutta sillä oli kivaa.

Maro otti seuraamista (lihapullat kelpasivat), perusasentoa ja vasemmallekääntymisiä. Maro otti noutoa metallilla ja puukapulalla. Metallin nostaa ilmaan, mutta ei tuo, puukapula tuodaan perille asti. Hävitin muuten meidän puukapulan jonnekin... Ruutu meni oikein hyvin. Luoksetulossa oli vinkumista odottaessa. Hmmm... Tälle pitäisi tehdä jotain. Palasin takaisin ja yritin ottaa luokse vasta, kun oli rauhallisempi.

En tiedä, mitä ääntelylle kentän reunalla pitäisi tehdä, mikään niskapölly ei ainakaan auta, se on tullut selväksi.

Hakua ja pentutapaaminen (hakua, paimennusta ja tokoa)

Torstaina oli hakutreenit. Marolle kolme maalimiestä. Kaksi otettiin tuuli-ilmaisuna ja yhtä yritettiin hajuhaulla. En osannut tehdä tätä oikein, Maro juoksi kyllä maalimiehen luo, mutta ison kaarteen kanssa. Innokkaasti pentu leikkii maalimiesten kanssa.

Lauantaina sitten pentutapaaminen Elinan luona. Ensin ohjelmassa oli hakua. Harjoiteltiin tätä hajunhakua. Ensin Marolle näytettiin suunta, missä maalimies on. Sitten mentiin suoraan kohti maalimiestä, kunnes Marolla oli selvä haju ja tieto, missä maalimies on. Maro vietiin takaisin lähtöpaikkaan, otettiin pari askelta kohti maalimiestä, näytettiin suunta ja päästettiin maalimiehelle. Kaksi ekaa meni loistavasti, kolmannen luo Maro ei olisi halunnut mennä! Maalimies oli sama kuin ekalla kerralla ja Maro ei leikkinyt silloin kunnolla, otti lelun ja vei sen pois. Ehkä tämä vaikutti, Maro myös vähän pelkäsi tätä maalimiestä (mies oikeastikin). Mentiin sitten yhdessä kolmannen maalimiehen luokse, ja neuvoin kuinka Maron kanssa leikitään. Kyllä Maro sitten leikkikin :) Näitä harjoituksia jatketaan ja aika nopeasti sitten pidennetään pistojen matka 50 metriin. Marolle olisi hyvä ottaa kaksi maalimiestä kaksi kertaa treenien aikana, jos se onnistuu. Jos ei, niin sitten kolme maalimiestä maksimissaan kerralla (näin ollaan tehtykin). Kuulemma pitkään voi jatkaa kahdella maalimiehellä ja myöhemminkin niitä voi olla maksimissaan neljä ja tämä harvoin. Ja se vielä, tavallinen piilo on pilalla hajunhaun jälkeen, sinne ei pidä lähettää kokeneempaa koiraa enää. Piilolle ei saa mennä, eikä sieltä palata suoraan kohti keskilinjaa (tämä ei siis koske pentutreenejä).

Seuraavana oli ohjelmassa paimennus. Maron toka kerta lampailla, se on kyllä nähnyt lampaita joitakin kertoja kun Saga paimentaa. Ensin lampaat olivat pienessä puuaitauksessa. Silloin kakka maistui, lampaat ihan tyhmiä kun olivat aitauksessa. Sitten päästettiin lampaat pois. Liinassa ei oikein onnistunut paimennus ja päästettiin liinan päästä irti. Ja Maro innostui. Se yritti haukata lampaita takalistosta muutaman kerran. Ja juoksi lujaa. Huusin! No lähti se sitten kiertämään laumaa, eikä yrittänyt purra enää. Olisin kaivannut jotakin kättä pitempää. Lopulta sain hypättyä liinan päälle ja pennun kiinni. Elinan mukaan tästä saisi hyvän paimenkoiran :D Ens kerralla olisi varmaan apuohjaaja liinan päässä tarpeen, ja joku keppi, millä suuntaa saisi ohjattua. Maahan-käskykin olisi hyvä osata niin saisi pennun pysähtymään kätevämmin.

Seuraavaksi oli tokoa. Maro teki namilla seuraamista ja perusasentoa. Kyllä se teki, mutta ei se kovin innoissaan ollut. Vaihdoin leluun, ja ilme taas kirkastui. Lelu on kuulemma hyvä pitää kainalossa, ja opettaa Maro hyppäämään ylöspäin leluun, kun se vapautetaan. Näin sitten lähetään etenemään myös seuraamisen kanssa. Perusasento olisi hyvä olla hieman taaempana. Otettiin nouto. Kuulemma kaunis ja hieno oli nouto (tällä kerralla ainakin). Saisin kuulemma heittää kapulan pitemmälle (jaa, yritin kyllä silloinkin) niin palautusvauhti olisi nopeampi. Sitten otettiin ruutu. Eipä tässä kai huomautettavaa. Maro vähän rallatteli, mutta tuli kyllä vaihtamaan lelua ja repimään sitä. Otettiin pentuluoksetulo ja tästä tulikin sitten noottia! Maro haukahteli perään, tämä on ehdottomasti kitkettävä pois. Muita vinkkejä tuli, että koira tulisi opettaa aktivoitumaan kehuista. Tarkoittaa sitä, että koira innostuu pelkästä kehusta ja hyppelee ympärillä odottaen lelua. Tämä mielentila kun on kisoissa käytettävissä.

Katsottiin sitten vielä tokovideoita MM-kisoista, mm. Maron taitavasta iskästä, joka oli tämän vuoden MM-4.

Me emme ehtineet jälkeen, koska otettiin hakua. Vinkkejä kuitenkin kuulin: namit harvemmaksi. Ja janan etsiminen jo nyt mukaan (tullaan viistosti jäljelle eikä takajäljellä ole palkkaa). Metsässä namit voisi olla rasiassa.

Muita havaintoja pentupäivältä: Maroa saisi pitää vähän enemmän kurissa ja luoksetulon tulee olla varmempi.

TOKOa Marolle sekä pohdintaa

Käytiin tapaamassa Demo-veljeä Nahkelan kentällä. Siellä oli myös Riivis-sisko. Riivis on samaa kokoluokkaa Maron kanssa, Demo paljon isompi (kuten on ollut tähänkin asti).

Maroa ei namit kiinnostaneet aluksi yhtään (tämä myös aiheutti hermostumista ohjaajassa). Lelun kanssa meni kuitenkin innokkaasti. Otettiin noutoa puukapulalla, siihen tarttuu huomattavasti paremmin kuin metalliin. Otettiin myös luoksetuloa (pentu) ja ruutua. Nämä vauhtiliikkeet ovat Maron juttu, seuraaminen ym on ihan tylsää ja tyhmää. Sen on pakko johtua musta, sillä Sagahan oli ihan samanlainen. Demon keitetyt sydämet maistuivat paremmin kuin meidän kanakierteet. Maro rallatteli totutusti ympäri kenttää.

Maro haukkui autossa :( sekä kentällä muille koirille (sille kun tekivät liikkeitä tai leikkivät). Yritin kieltää sitä haukkumasta muille koirille, mutta se ei oikein toiminut ja alkoi mennä hermo. Lopulta otettiin rauhoittumista sylissä maassa istuen, se toimi huomattavasti paremmin. Täytyy tehdä näitä rauhoittumisia enemmän, pikkuhiljaa siirtyä makuuasentoon kylkiasennosta (koira siis). Hassua, että edes yritin kieltämistä tässä, Sagalla kun se ei ole koskaan toiminut.

Susanilta tuli hyviä vinkkejä: kärsivällisyyttä! Ja jätetään namit ulkotreeneistä pois, kun ne eivät kerran kiinnosta. Opetellaan sitten vaan lelujen kanssa. Paikallaoloja voisi alkaa treenaamaan ulkonakin, ne tuovat keskittymistä. Sivulletulossa lelu voi olla kainalossa ja siitä pudottaa sen koiralle.

Mulle siis tärkeä treenattava asia: kärsivällisyys, itsehillintä ja rauhallisuus. Ei saa hermostua, vaikka siltä tuntuisikin.

Olipa kaikenkaikkiaan hyvät ja opettavaiset treenit :)

Sagalle paimennusta, Marolle jälki ja kotitokoilua

Saga, paimentyttö pääsi taas lampaille. Tällä kertaa mentiin LUJAA ja SUURTA ympyrää, eikä jarrua löytynyt sitten millään. Ensi kerralla keskitytään hallintaan, mutta kuulemma on hyvä antaa purkaa itseään juoksemallakin. Ei vaikuttaisi olevan pelkoa siitä, että Saga hajottaisi lauman tai muutenkaan menisi lähelle lampaita juostessaan. Molemmilla koirilla olisi parantamisen varaa käyttäytymisessä laitumen reunalla... Maro uskoo paremmin kuin Saga ja rauhoittuu aika kivasti, mutta kun me oltiin Sagan kanssa lampaiden luona, ei rauhoittunut sitten millään ja hyppi voltteja ilmassa.

Maro sai nyt pitemmän jäljen ( n. 60 m) nurtsilla (ja suoran). Vaikea löytää pitkää nurtsipätkää, laitoksen takana voisi ollakin. Mietin, että pitkällä jäljellä pääsisi paremmin rytmiin. Ehkä vähän paransi loppua kohti, mutta tyytyväinen en ole. Se hävittää jäljen, sekä palaa taas takaisinpäin. Hitsi. Ehkä ajan kanssa oppii??? Vai pitäisikö tähän puuttua???

Tokoa otettiin ihan kotipihassa. Metallikapulan ottaa suuhun vauhtinoudossa ja pudottaa heti. Muutaman kerran on tehnyt niin että käy kapulan luona, en ole tästä palkannut ja menee takaisin ottamaan kapulan suuhun. Täytyy pikkuhiljaa vaatia tuomaan lähemmäs? En taida vielä, vaan ens kerralla kokeillaan taas puukapulalla. Metallilla voisi tehdä sitten pitoharjoituksia sisällä. Otettiin yksi luoksetulo niin, että Maro jää itse istumaan. Menipä hyvin, vapautin jalkojen välistä heittämällä lelun taaksepäin. Sitten otettiin kaksi paikallaistumisharjoitusta, toisella karkasi :( Täytyy olla varovaisempi. Pitää nyt alkaa opettamaan Marolle kiertämistä, niin ei tarvitse jättää paikoilleen. Tänään Maro ei lähtenyt leluralliin, pudotti lelun, kun sanoin IRTI. Käsittämätöntä. Tätä käskyä ollaan otettu kapulan pitoharjoituksissa sisällä. Uskomatonta, että toimii myös ulkona lelun kanssa. Otettiin sitten myös namilla perusasentoa, eteenistumista (vaikeaa) sekä vasemmallekääntymisiä ja imutusta. Ihan OK meni. TOKOpoikanen.

Onnea Sina-äidille haun suomenmestaruudesta :)

Jälkeä ja vähän tokoakin

Jälki ei mennyt ihan putkeen. Maro ei aluksi tahtonut pysyä jäljellä, loppua kohti kuitenkin paransi. Kaipa se on vaan treenailtava lisää. En tiedä. Kyllä tuntuu vaikealta taas tämä jäljestys.

Ollaan otettu metallikapulan noutamista. Maro menee ja ottaa kapulan suuhun, mutta pudottaa ihan heti sen. Leikkiminen on mennyt vähän paremmin nyt. Ja se osaa käskyn irti, irroittaa heti! Sisällä ollaan otettu perusasentoja, kaukoja, kapulan pitoa sekä paikkamakuuta.

Lenkillä Maro on kivasti vapaana, tulee kun pyydetään eikä mene ihmisten luokse. Tänään ei ollut mitään ihmispelkoja ulkona.

Treenasin tässä yksi päivä Maron kanssa olkkarissa, Saga oli keittiössä. Kassu tuli sitten siihen pikku hiiri(lelu) suussa, sekin halusi leikkiä :) Hassu kissa.

Jälki

Pieni jälki etupihalla. Ekaa kertaa otin kulmat mukaan, johtuen lähinnä pihan mallista. Aloituskohdassa kasa nappulaa, nappula joka askeleella ja kulmissa kasa nappulaa. Ja Maro oli niin pro :) Se ei juurikaan syö nappuloita jäljeltä, mutta kulmassa sitten syö. Ruohokin on sen verta pitkää, että olisi varmasti vaikeaa löytää yksittäinen kuivaruokanappula. Hirveä veto sillä oli päällä, jouduin vähän jarruttelemaan, mutta työskentely oli huolellista ja nenä kiinni maassa. Toisessa kulmassa Marolla kesti hetken älytä, missä jälki jatkuu. Taitava pentunen :) Tämän kesän tavoite on siis saavutettu jäljen osalta, tavoite oli oppia jäljestyksen idea. Kepit otetaan mukaan ensi vuonna.

Pientä mörköikää on havaittavissa: vastaantulevat ihmiset yhtäkkiä jännittivät lenkillä.

Takaisin arkeen

Lomalta paluu sitten koitti ja treenit alkavat taas uudella innolla. Maro on nyt ½ vuotta ja korkeampi kuin Saga. En ole mitannut sitä, mutta veikkaisin 51 tai 52 cm. Se on vaan komistunut hoidossa ollessaan, ja saanut jostakin jättiläiskoiran voimat. Eron huomaa tuntuvasti, kun leikitään repimisleikkiä! Jotenkin Marosta tulee Sagan Toivo-veli mieleen. Tosin Marolla on kippurahäntä ja valtavat pystyt korvat.

Eilen oli sitten pentuleikkikoulu taas. Maro meni aika kivasti, vain yksi isompi rallattelu pitkin agikenttää, jolloin se suoritti myös medikokoisia hyppyjä itsenäisesti... (näitä ei olla koskaan tarkoituksella otettu). Otettiin hyppytekniikkaa maassa olevien putkenpuolikkaiden (parempaa termiä en niille tiedä) kanssa, Marolla on melkoisen pitkä askel. Sen lisäksi otettiin siivekkeen kiertoa (SHHHHH-käskyllä) ja takaaleikkausta (ei eritystä käskyä tähän, vaikka voisi kuulemma ottaa esim reiteen taputuksen). Maro oli kyllä aivan ihana treeneissä. Edistystä on tauon aikana tapahtunut ainakin hallittavuudessa. Saatiin aika hieno vinkki, mitä en sitten aiemmin tajunnut, repimisleikkiä olisi hyvä ottaa matalammalta, ettei kaularanka rasitu liikaa.

Sitten päästin koirat mettään juoksemaan. Ihmettelin, että mikä kumma pentua vaivaa, juoksi ympäriinsä pää ilmassa nuuhkien. Tuli kyllä käskystä pois, mutta jatkoi sitten samaa touhua. Voi hölmöä pentua, sehän luuli olevansa hakumetsässä :D :D Pitänee käydä enemmän vieraissa metsissä ihan lenkillä.

Käytiin tapaamassa vielä pientä Nyyti-norfolkkia. Se oli ihan miniatyyrikoira, Marosta se oli suloinen myös. Aika nätisti Maro oli Nyytin kanssa, meni maatekin, kun toinen oli niin pieni. Maro ei yhtään huitonut tassulla tai runnonut pientä, tosin ei Maroa päästetty vapaaksi. Maro sitten maassa ollessaan vähän liikautti päätä, ja Nyytiparka sai jo siitä ilmalennon...

Kotona harjoiteltiin Sagan avustuksella paikkamakuuta sisällä. Olipa pätevä pentu siinäkin.