Lomalta paluu sitten koitti ja treenit alkavat taas uudella innolla. Maro on nyt ½ vuotta ja korkeampi kuin Saga. En ole mitannut sitä, mutta veikkaisin 51 tai 52 cm. Se on vaan komistunut hoidossa ollessaan, ja saanut jostakin jättiläiskoiran voimat. Eron huomaa tuntuvasti, kun leikitään repimisleikkiä! Jotenkin Marosta tulee Sagan Toivo-veli mieleen. Tosin Marolla on kippurahäntä ja valtavat pystyt korvat.
Eilen oli sitten pentuleikkikoulu taas. Maro meni aika kivasti, vain yksi isompi rallattelu pitkin agikenttää, jolloin se suoritti myös medikokoisia hyppyjä itsenäisesti... (näitä ei olla koskaan tarkoituksella otettu). Otettiin hyppytekniikkaa maassa olevien putkenpuolikkaiden (parempaa termiä en niille tiedä) kanssa, Marolla on melkoisen pitkä askel. Sen lisäksi otettiin siivekkeen kiertoa (SHHHHH-käskyllä) ja takaaleikkausta (ei eritystä käskyä tähän, vaikka voisi kuulemma ottaa esim reiteen taputuksen). Maro oli kyllä aivan ihana treeneissä. Edistystä on tauon aikana tapahtunut ainakin hallittavuudessa. Saatiin aika hieno vinkki, mitä en sitten aiemmin tajunnut, repimisleikkiä olisi hyvä ottaa matalammalta, ettei kaularanka rasitu liikaa.
Sitten päästin koirat mettään juoksemaan. Ihmettelin, että mikä kumma pentua vaivaa, juoksi ympäriinsä pää ilmassa nuuhkien. Tuli kyllä käskystä pois, mutta jatkoi sitten samaa touhua. Voi hölmöä pentua, sehän luuli olevansa hakumetsässä :D :D Pitänee käydä enemmän vieraissa metsissä ihan lenkillä.
Käytiin tapaamassa vielä pientä Nyyti-norfolkkia. Se oli ihan miniatyyrikoira, Marosta se oli suloinen myös. Aika nätisti Maro oli Nyytin kanssa, meni maatekin, kun toinen oli niin pieni. Maro ei yhtään huitonut tassulla tai runnonut pientä, tosin ei Maroa päästetty vapaaksi. Maro sitten maassa ollessaan vähän liikautti päätä, ja Nyytiparka sai jo siitä ilmalennon...
Kotona harjoiteltiin Sagan avustuksella paikkamakuuta sisällä. Olipa pätevä pentu siinäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti