Koska Maro ehkäpä kisaa seuraavan kerran EVL:ssä, aloitettiin harjoittelu. Merkkiä (toista kertaa siis). Musta tuntui, että se kosketusalusta on jo turha, ja niin se näytti olevan. Maro tarjosi jo hienosti merkkiä ilman kosketusalustaa. Haluan sen olevan muhun päin 180 astetta, ja aika lähellä merkkiä merkin takana. Saas nähdä mitä tämä tekee meidän ruudulle, mutta tehdään toistaiseksi vain merkkiä, ja palataan ruutuun myöhemmin.
Ohjattua. Vain yksi kapula, vasen, ja jätin Maron valmiiksi merkille. Vapautus palautusvauhdista. Kohta voisi harkita oikeaa ja vasenta yhtä aikaa...
Tunnaria. Voi että, kun liike on epävarmalla mallilla. Maro nosteli vääriä ja kun oli tuomassa väärää, käänsin selän merkiksi. No, sitten pudotti ja toi kyllä oman, mutta se tulee sellaista ryömimisravia. Siihen en nyt kiinnittänyt huomiota, vaan palkitsin aina ruhtinaallisesti. Ensi kerralla... Taas lähemmäs kapuloita, jotta ryömimisravi ei vahvistu, ja keskitytään etsimiseen... Taitaa olla vain treenin puutetta.
Maltoin pitää treenit nyt aika lyhyinä. Palkkaaminen lelulla toki vei oman aikansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti