Hakua Ritakujalla. Marolle kolme maalimiestä (pitäisi ehkä joskus vaihtaa ukkojen määrää ihan vaihtelun vuoksi). Ilma seisoi, ei tuuliapuja. Ensimmäinen oli hajunhaku, ja matkalla piilolle oli kallionousuakin hieman. Maro huiski hännällä ja haisteli kohti piiloa, jolloin käännyttiin takaisin. Hyvin meni tämä pisto muuten, paitsi Maroa ja maalimiestä oli pistäneet ampiaiset! Maro oli hetken hämmentyneenä katsellut takajalkaansa, mutta toennut pian leikkimään. Seuraava maalimies oli tarkoitus ottaa niin, että päästän Maron ilman käskyä narusta irti matkalla piilolle. No ei se oikein toiminut, vaan Maro lähti juoksentelemaan mihin sattuu. Kutsuin sen takaisin, ja koska en nähnyt piilon merkkiä edes, menin takaisin keskilinjalle ja otettiin äänellä. Lähti hyvin ja löysi. Kolmas maalimies oli valmis ilman apuja, mutta noin parinkymmenen metrin syvyydessä. Maro lähti hyvin suoraan. Vauhti oli aika hidas, mutta eteni koko ajan laukalla taakse vilkuilematta ja löysikin hyvin.
Mietin sitten että mitä jatkossa... En oikein pidä noista hajunhauista, koska on rankkaa sinkoilla kiskovan koiran perässä (huoh ja rullakoiran kanssa sitä saa tehdä myöhemminkin). Jos joskus olisi sellainen treeni, että voisi ottaa samassa treenissä kaksi kertaa kaksi maalimiestä niin se olisi kiva. Voisi ekalla kerralla ottaa avut ja sitten muistikuvana samat piilot (tätä Sari Kärnä ehdotti kerran). Sitten noita ääniä voi tehdä, mutta ei liikaa ettei jää niihin kiinni. Voisi olla myös metsään viistosti menevät maalimiehet, miksei haamujakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti