Sekavat tokotreenit Vanhiksessa. Mitä tästä opimme? Seuraavan kerran treeneihin menee vain yksi koira. Sillä koiralla on mukana kevythäkki, joka on peitetty. Meni hermo näihin.
Paikkamakuu, ennakoi käskyjä tapansa mukaan. Sitten Saga teki ruudun (kivasti), vaikka vähän haukkuikin ruudussa... Sitten se teki ohjatun, merkki jäi ekalla kerralla melkein välistä, muuten kivaa. Suora luoksetulo, jee. Kotona Saga ontui taasen. Nyt pitää vaan kovettaa mielensä ja lopettaa tämä harrastus sen osalta :(
Maro olikin sitten mahdoton-Maro. Se karkasi kentälle, otti ohjatun kapulan suuhun, kävi hakemassa narupallon pussista ja sitten juoksenteli lelun kanssa ympäri kenttää. Namit eivät olleet tarpeeksi hyviä, ne eivät tänään kelvanneet. Aamuruokaa ei ollut saanut. Yksi ruutu ja luoksetulo ja muutama nouto saatiin tehtyä rallattelun lomassa. Eihän tästä näin tule yhtään mitään. Toinen narupallo ei auttanut mitään.
Ensi kerralla pidän pennun aluksi kiinni, ainakaan se ei saa karata kentälle riehumaan. Sitten kun se saa lelun, sanon sille jonkin sanan (minkä?) ja saa siitä sanasta aina lähteä bailaamaan lelun kanssa. Tavallaan tästä voi tehdä sille palkan, koska siitä se tuntuu tykkäävän. Ja jotain parempaa herkkua namiksi kuin nakit ja kuivanappulat. En lähde mukaan rallaukseen, vaan odotan, että tulee ottamaan kontaktia muhun? Täytyy nyt leikkiä paljon enemmän vetoleikkiä, vaikka on tuntunut ettei se ole ollut aiemmin ongelma, aiemmin tämä toi lelut aina luokse.
Kotona ollaan edistytty kaukojen ja tunnarikapulan pitämisen kanssa. Kaukojen tekniikka alkaa olla hallussa (takajalat paikoillaan -tyyli) ja tunnarikapulaa pidetään suussa jo useampi sekunti purematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti